Kööpenhamina – Kangerlussuaq – Sisimiut – Qeqertarsuaq – Uummannaq – Eqip Sermia, Disko Bay – Ilulissat – Itilleq – Kanqerlussuaq

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari. Suurin osa pinta-alasta on keskimäärin n. 1,5 kilometrin paksuisen jäätikön peittämää. Siellä, missä jäätiköt, vuoret ja meri kohtaavat, ovat luonnon suuret maisemat kauneimmillaan. Grönlannissa ei ole juurikaan teitä, joten laiva on paras vaihtoehto tämän ihmeellisen saaren saloihin tutustumiseen. Väestö asuu pääasiassa jäättömillä kapeilla rannikkokaistaleilla. Värikkäissä pikkukaupungeissa ja kylissä eletään aivan omaa elämäänsä, niinpä niissä vieraileminen onkin aina oma ohjelmanumeronsa. Risteilemme napapiirin pohjoispuolella, joten heinäkuun matkalla näemme myös keskiyön auringon. Laivamme m/v Ocean Nova rakennettiin alun perin vuonna 1992 Länsi-Grönlannin reittiliikenteeseen. Se uudistettiin täysin vuonna 2006 risteilykäyttöön soveltuvaksi. Laivalla on 44 ulkohyttiä, joissa kaikissa on omat wc:t ja suihkut. Risteilyllä on täysihoito.

A=aamiainen, L=lounas, P=päivällinen, TH=täysihoito

Helsinki – Kööpenhamina
1. päivä, sunnuntai Lähtö Helsingistä (Blue 1) klo 10.00 Kööpenhaminaan, jonne saavumme klo 10.40. Teemme pienen kiertoajelun, jonka jälkeen majoitumme hyvään keskitason hotelliin. Loppupäivästä on aikaa tutustua kesäiseen Kööpenhaminaan omin päin.

Kööpenhamina – Kangerlussuaq
2. päivä, maanantai Lentomme (Air Greenland) lähtee puolen päivän aikoihin kohti Grönlantia. Noin neljän ja puolen tunnin lennon jälkeen saavumme Kangerlussuaqiin klo 12.35. Lentokenttä oli Yhdysvaltain tukikohtana II maailmansodan ja kylmän sodan aikana, mutta v. 1992 tukikohdan toiminta lopetettiin ja kenttä luovutettiin Grönlannin hallintaan. Suurin osa pikkukaupungin asukkaista saa joko suoraan tai välillisesti toimeentulonsa lentokentästä. Aloitamme ohjelmamme pienen bussimatkan jälkeen nousemalla läheiselle kukkulalle, jonka huipulta on hienot näkymät alas laaksoon. Kiikareille on jo nyt käyttöä, sillä laaksossa käyskentelee usein myskihärkiä. Myöhemmin siirrymme kumiveneillä ankkurissa olevalle Ocean Nova -laivallemme, jossa majoittumisen jälkeen käymme läpi pakollisen pelastusharjoituksen. Päivällisen aikoihin laivamme lähtee navigoimaan 170 km:n pituisen Sondre Strom -vuonon pohjukasta ulos kohti Sisimiutia. (A, P)

Sisimiut
3. päivä tiistai Saavumme varhain aamulla Sisimiutiin, joka on Grönlannin toiseksi suurin kunta 5400 asukkaallaan. Ensimmäiset asukkaat tulivat Kanadasta jo n. 4500 vuotta sitten, ja siitä lähtien alueella on ollut asutusta. Eurooppalaiset saapuivat vasta 1600-luvulla valaanpyynnin houkuttelemina. Holsteinsborg-niminen siirtokunta perustettiin v. 1756. Sisimiutin historiallisen osan vanhimmat rakennukset ovat peräisin siirtokunnan ensimmäiseltä vuosisadalta. Teollisuus ja koulutus antavat nykyisin toimeentulon monille. Paikallinen kalanjalostamo on maailman uudenaikaisimpia. Kävelykierroksella tutustumme kaupungin historialliseen osaan, museoon ja kauniiseen kirkkoon. Kiireisessä liikekeskustassa on myös monia nykyaikaisia kauppoja ja liikkeitä, joiden valikoimaan voi käydä tutustumassa. Myöhemmin iltapäivällä jatkamme risteilyämme kohti pohjoista. (TH)

Qeqertarsuaq
4. päivä, keskiviikko Keskiviikkona olemme saapuneet Disko Islandille. Vierailemme Qeqertarsuaqissa, joka oli yksi Grönlannin tärkeimmistä kaupungeista aina 1950-luvulle asti. Kaupungin vaurauden perusta oli jo vuosisatoja aikaisemmin alkanut valaanpyynti. Nykyisin kaupungin elämä on hiljentynyt noista kukoistuksen ajoista, mutta matkailu on tuonut hiljattain uusia työpaikkoja Qeqertarsuaqiin. Teemme tuttavuutta grönlantilaisten perheiden kanssa ”kaffemikilla”, johon liittyy kahvittelun lisäksi myös tarinoidenkerrontaa. (TH)

Uummannaq
5. päivä torstai Torstaiaamuna olemme reittimme pohjoisessa kääntöpisteessä Uummannaqissa. Pohjoinen napapiiri on vajaa 600 km etelämpänä. Maisema täällä on suurta. Sitä hallitsevat yli 1000 metrin korkuiset vuoret sekä tuulien ja merivirtausten armoilla vuonossa ajelehtivat jäävuoret, jotka ovat peräisin viidestä aktiivisesti poikivasta jäätiköstä vuonon pohjukassa. Vietämme suurimman osan päivästä tutustuen kaupungin historiaan ja nykypäivään, mutta liikuntaa kaipaavat voivat tehdä vaelluksen joulupukin turvemökille. Valitettavasti grönlantilaisilla on virheellinen käsitys kyseisen merkkihenkilön alkuperästä! (TH)

Eqip Sermia, Disko Bay
6. päivä, perjantai Disko Bayn koilliskulmauksessa sijaitsee Eqip Sermia -jäätikkö. Jatkuva ryske ja pauke ovat merkkejä jäätikön nopeasta etenemisestä, mikä aiheuttaa jäävuorien lohkeilua vuonon hyytävään syleilyyn. Massiivisten jäälohkareiden kaatuminen mereen aiheuttaa valtavia aaltoja, minkä vuoksi katselemme mahtavaa luonnonnäytelmää turvallisen etäisyyden päästä. Iltapäivällä jatkamme 50 merimailin päähän Ilulissatiin, jonne saavumme illaksi. (TH)

Ilulissat
7. päivä, lauantai Ilulissatia kutsutaan maailman ”jäävuoripääkaupungiksi”. Se sijaitsee dramaattisessa maisemassa jäävuonon rannalla. Jäävuoret ovat peräisin valtavasta Sermeq Kujalleq -jäätiköstä, jonka seinämä on 10 kilometriä leveä. Se on maailman ”tuottoisin” Etelämantereen ulkopuolella sijaitseva jäätikkö. On laskettu, että noin 10 % kaikista Grönlannin jäävuorista syntyy täällä. Ilulissat on Unescon maailmanperintökohde. Itse 4300 asukkaan kaupunki on hyvin eloisa ja ystävällinen, ja sillä onkin paikallisen mittapuun mukaan paljon kulttuuritarjontaa. Kaupunkiin tutustumisen lisäksi teemme vaelluksen parin kilometrin päässä Sermermiutin tasangolle, jossa on ollut asutusta jo niinkin varhain kuin 1400 eKr. Ensimmäisten tanskalaisten saapuessa vuonna 1727 Sermermiutista löydettiin 250 asukkaan yhdyskunta. Kaikkialla on näkyvissä vanhoja luita, joiden perusteella voidaan päätellä mm. hylkeiden, lintujen ja valaiden kuuluneen muinaiseen ruokavalioon. Illalla jätämme hyvästit Ilulissatille. (TH)

Itilleq
8. päivä, sunnuntai Jos vietimme lauantain grönlantilaisittain suurkaupungissa, niin sunnuntai-iltapäivällä pistäydymme vielä vertailun vuoksi pienessä Itilleqin kylässä. Se sijaitsee saarella, jossa ei ole makeaa vettä. Vasta muutama vuosi sitten tänne saatiin järjestelmä, jolla merivedestä saadaan juomakelpoista. Aikaisemmin juomavesi tuotiin proomuilla pääsaarelta. Kylän paikallisopas kertoo meille tyypillisen pienen kauppa-aseman jokapäiväisestä elämästä ja historiasta. Illalla jatkamme matkaa kohti Kangerlussuaqia. (TH)

Kangerlussuaq
9. päivä maanantai Viikko on vierähtänyt Grönlannin ihmeiden parissa. Saavumme aamulla lähtöpisteeseemme. Kangerlussuaqissa on vielä aikaa tehdä tuliaisostoksia. Lentomme (Air Greenland) Kööpenhaminaan lähtee illalla klo 21.25. Sitä ennen syömme grillipäivällisen. (A, P)

10. päivä tiistai Saavumme klo 5.45 Kööpenhaminaan, josta klo 11.20–14.00 jatkolento (Blue 1) Helsinkiin.


Peruutusehdot
Grönlannin-matkan erityisluonteen vuoksi matkaan sovelletaan yleisistä valmismatkaehdoista poikkeavia peruutusehtoja. Matkalle ilmoittautuvilta edellytetään matkavakuutusta, joka on voimassa myös Grönlannin-risteilyllä. Vakuutukseen tulee sisältyä peruutusvakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin (nimi ilmoitettava vakuutusyhtiölle kirjallisesti) vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta. Ottakaa vakuutus jo maksaessanne ennakkomaksun, sillä peruutusvakuutus astuu voimaan vakuutuksen ottopäivänä. Vakuutuksen alkamisajankohdaksi merkitään matkan lähtöpäivä Helsingistä. Muilta osin matkaan sovelletaan yleisiä valmismatkaehtoja sekä Olympia Kaukomatkatoimiston lisä- ja erityisehtoja.

Grönlannin-matkan peruutuskulut:
Mikäli matkustaja peruuttaa matkansa, sovelletaan peruutuskuluissa alla olevaa aikataulua:

Peruutusajankohta............Peruutuskulut
viimeistään 19.03.2010.......600 e
20.03.–04.06.2010.............3.700 e
05.06.–18.06.2010.............4.200 e
19.06.2010 tai myöhemmin...koko matkan hinta

Vihjeitä risteilyille

Matkaehdot