Bamako – Timbuktu – Mopti – Djenne – Sangha (”dogonien maa”) – Segou – Bamako

Harvaan paikkaan maailmassa on kietoutunut niin paljon mystiikkaa kuin Malin muinaisten suurkuningaskuntien, kauppakaravaanien ja uskonoppineiden Timbuktuun. Pelkkä nimi on merkinnyt meidän näkökulmastamme hyvin kaukana olevaa ja vaikeasti saavutettavaa. Moni ensimmäisistä tutkimusmatkailijoista epäonnistui jo menomatkalla Timbuktuun – toiset viimeistään paluumatkalla. Saharan autiomaan ja Nigerjoen vuoropuhelu koskettaa yhä Timbuktun ja Djennen ainutlaatuisten moskeijoiden varjossa viipyvää ja tuaregien iltanuotiolla istuvaa kulkijaa. Suuret jokiveneet, pinassit, tuovat väkeä ja tavaraa Moptin sataman kuhiseville markkinoille. Dogonit ovat valinneet elämän karulle jyrkänteelle rakennetuissa kylissä varjellakseen omaperäisiin naamiorituaaleihin ja klaanijärjestelmään perustuvaa maailmanjärjestystään. Segoussa on hyvin aistittavissa ranskalaisten jättämä siirtomaaperintö. Bamako on moderni kaupan ja kulttuurin keskus, joka maailmalla tunnetaan lähinnä valloittavasta musiikistaan. Matkallamme on kolme Unescon maailmanperintökohdetta: Timbuktu, Djennen vanhakaupunki ja dogonien maa. Matkalla on täysihoito.

A=aamiainen, RL=retkilounas, L=lounas, P=päivällinen

Helsinki – Bamako
1. päivä, sunnuntai Lähtö Helsingistä (Air France/Finnair) klo 9.35 Pariisin (Air France) kautta Malin pääkaupunkiin Bamakoon, jonne saavumme klo 21.00. Majoitumme ensimmäisen luokan Salam-hotelliin.

Bamako
2. päivä, maanantai Malilla on loistelias menneisyys Saharan autiomaan karavaaniteitä ja Nigerjokea pitkin kulkeneen kaupan välittäjänä. Kullasta, norsunluusta, suolasta ja myöhemmin orjista saadut tulot rikastuttivat vuosisatojen ajan vuorollaan Ghanan, Malin ja Songhayn suurkuningaskuntia. Nigerjoen varrella sijaitseva moderni Bamako on kukkuloiden reunustama afrikkalainen miljoonakaupunki. Sen kasvu alkoi muutaman tuhannen kalastajan kylästä vasta kun rautatie Atlantin rannikolle Dakariin valmistui vuonna 1923. Aamupäivällä teemme Bamakossa kaupunkikierroksen, jonka aikana paikannamme tärkeimmät maamerkit. Kierrätysmarkkinoilla näemme, kuinka vanhat tynnyrit taotaan auroiksi ja muovipusseista syntyy köysiä. Naisten valtaamassa torin osassa syntyy perinteisiä kampauksia ja hennakoristeluja. (A, L, P)

Bamako – Timbuktu
3. päivä, tiistai Lennämme Timbuktuun, jossa majoitumme vaatimattomaan Hendrina Khan -hotelliin. Tuaregipaimentolaisten alkujaan viljavarastoksi perustamasta Timbuktusta kasvoi 1500-luvulla läntisen Afrikan merkittävin islamin keskus. Sankorén yliopisto ja yli 150 koraanikoulua houkuttelivat kaupunkiin väkeä aina Persiasta saakka. Myös kauppa kukoisti tässä kulttuurien kohtaamispaikassa. Tutustumme kävellen Timbuktun asuinkortteleihin, museoon ja kaupungin kukoistuksen ajalta peräisin olevaan arvokkaaseen kirja- ja käsikirjoituskokoelmaan. Illan hämärtyessä lähdemme kameleilla tuaregien, Saharan ”sinisten miesten” iltanuotiolle. Nämä berberien perilliset vaeltavat paimentolaisina useiden Länsi-Afrikan valtioiden alueella ja puhuvat omaa kieltään tamasheqia. (A, L, P)

Timbuktu – Mopti
4. päivä, keskiviikko Aamuisella lennolla Moptiin näkee hyvin Nigerjoen keskijuoksun kymmeniä kilometrejä leveän suistoalueen, joka kutistuu kuivana kautena moniksi pienemmiksi jokiuomiksi ja järviksi.
Teemme kierroksen Moptissa, joka on syntynyt bozo-heimon kalastajakylästä mahtavan Nigerin ja vähäisemmän Bani-joen yhtymäkohtaan. Se on kaupan ja liikenteen keskus ja monien etnisten ryhmien sulatusuuni. Markkinoilla näkee bambararouvia värikkäissä asuissaan, fulaninaisia kasvotatuointeineen ja valtavine kultakoruineen, dogoneita perinteisine päähineineen ja tuaregeja turbaaneineen. Sataman telakalla veistetään kahdenlaisia jokiveneitä: pieniä pirogue-veneitä, joita käytetään pääasiassa kalastukseen, sekä suurempia, rahtia ja ihmisiä kuljettavia pinasseja. Ne tuovat kaupattavaksi mm. hirssiä, durraa, kalebasseja, saviruukkuja ja suolaa. Täältä lähtee myös kuorma-autolasteittain kuivattua kalaa Malin naapurimaihin.
Lounaan jälkeen majoitumme 2 yöksi keskitason Kanaga-hotelliin. Iltapäivän veneretkellä käymme tutustumassa bozo-heimon kylään. Joella näemme arkielämää: pyykkäreitä värikkäine vaatekasoineen, lapsia pesulla ja kalastajia verkkoineen. (A, L, P)

Djenne
5. päivä, torstai Teemme kokopäiväretken 120 km:n päässä sijaitsevaan Djenneen. Kaupungin monitorninen ja -sakarainen moskeija – alun perin vuonna 1280 pystytetty – on maailman suurin savirakennus. Tässä ns. länsisudanilaisessa rakennustyylissä savitiilien muodostamaa kokonaisuutta vahvistetaan seinistä ulos pistävillä tukipalkeilla. Keskustan kortteleihin ja saviarkkitehtuuriin tutustumme parhaiten kävelykierroksella. (A, L, P)

Mopti – Sangha (”dogonien maa”)
6.–7. päivä, pe–la Aamulla lähdemme Moptista dogon-heimon asuinalueelle. Maisema muuttuu louhikkoiseksi ja liuskeiseksi jyrkänteeksi, jonka vaikeakulkuisille rinteille dogonien esi-isät perustivat kylänsä. Jyrkännettä aiemmin asuttanut tellum-kansa sai väistyä dogoneiden tieltä. Kylien perheet edustavat eri toteemieläinten suojaamia klaaneja. Siirtyminen elämänvaiheesta toiseen – pojasta ympärileikkauksen kautta mieheksi tai elävien joukosta kuolleeksi – toteutetaan monimutkaisten ja värikkäiden rituaalien kautta. Erityisen vahvoja voimia liittyy naamioihin, joilla kuolleet saatellaan elävien maailmasta dama-rituaalissa. Arkea suojaavat ennustukset ja erilaiset uhrit.
Tutustumme kahden päivän aikana dogonien elämään. Majoitumme Sanghan kylässä vaatimattomaan Guina-hotelliin. Lauantaina ajamme lounaan jälkeen takaisin Moptiin, jossa majoitumme jo tuttuun Kanaga-hotelliin. (2xA, 2xL, 2xP)

Mopti – Segou
8. päivä, sunnuntai Sunnuntaiaamuna lähdemme n. 400 km:n ajomatkalle Segou’hun. Matkan aikana tutustumme päätien varrelle jääviin kyliin ja niiden elämään. Segoussa ja sen arkkitehtuurissa on aistittavissa siirtomaa-ajan ranskalaisuutta. Tunnelma tässä Nigerjoenvarren kaupungissa on miellyttävän leppoisa. Näkyvin muistutus siirtomaa-ajasta on n. 80 vuotta sitten aloitettu suurimittainen Office du Niger -keinokasteluprojekti, jonka avulla oli tarkoitus saattaa n. miljoona hehtaaria aavikkoa viljelykelpoiseksi. Kaupungin varhaisempaan historiaan liittyy myös mahtava bambarakuningaskunta, jonka 1700-luvun alkupuolelta alkanut valtakausi kesti puolitoista vuosisataa. Segoussa majoitumme keskitason L’Auberge-hotelliin. (A, RL, P)

Segou – Bamako
9.–10. päivä, ma–ti Matkaa Segousta Bamakoon on n. 230 km. Hieman Segoun ulkopuolella käymme katsomassa bambarakunigaskunnan perustajan Biton Coulibalyn (1689–1755) hautaa Segoukorossa. Saavumme Bamakoon iltapäivällä ja majoitumme tuttuun Salam-hotelliin. Loppupäivästä on vapaa-aikaa vaikka käydä kaupungilla tuliaisostoksilla. Tiistaina käymme vielä Malin kansallismuseossa, jossa voimme kerrata matkan aikana näkemäämme ja kokemaamme. Paluulentomme lähtee klo 23.35 (Air France) Pariisin kautta (Air France/Finnair) kohti Helsinkiä. (2xA, 2xL, 2xP)

11. päivä, keskiviikko Saavumme Helsinkiin klo 14.50.


Linkkejä Unescon maailmanperintökohteisiin:

Mali
Timbuktu
Old Towns of Djenné
Cliff of Bandiagara (Land of the Dogons)

Vihjeitä matkalle Afrikkaan

Matkaehdot