Hyppää pääsisältöön

Kanadan matkat

Kanadan nimi juontuu huron-intiaanien jo sukupuuttoon kuolleen kielen sanasta ”kanata”, joka tarkoittaa pientä kylää. Tänä päivänä tämä ”pieni kylä” on maailman toiseksi suurin valtio, jolla on tarjota matkailijalle valtavasti elämyksiä.

Kanada:
Vinkkejä ja suosituksia

Kanadan nimi juontuu huron-intiaanien jo sukupuuttoon kuolleen kielen sanasta ”kanata”, joka tarkoittaa pientä kylää. Tänä päivänä ”pienestä kylästä” on kehkeytynyt maailman toiseksi suurin valtio, vauras ja vakaa korkean elintason maa. Valtaosa 35-miljoonaisesta ”vaahteranlehtivaltion” väestöstä elää lähellä Yhdysvaltojen rajaa ja suuria järviä maanviljelykseen ja karjan kasvattamiseen sopivalla hedelmällisellä alangolla.  Maan keskiosa peittää ns. Laurentian kilpi, kallioinen ja metsäinen laakio. Sen alueella on paljon jokia ja järviä. Kanadalla onkin runsaasti vesienergiaa, jonka turvin myös puunjalostusteollisuutta on voitu pyörittää menestyksekkäästi jo parinsadan vuoden ajan. Pohjoisen metsät ovat houkutelleet myös suomalaissiirtolaisia tutun tuntuisiin järvi- ja havumetsämaisemiin. Laurentian kilven länsipuolella alkavat preeriat ja Tyynenmeren rannikolla Kordilleerien vuoristo. Preerioiden suuret vehnätilat on koneellistettu, joten työvoiman tarve maataloudessa on suhteellisen pieni.

Kanadan ensimmäiset asukkaat olivat eskimoita (inuitit) ja intiaaneja. Uusi maailma houkutteli Euroopan valtioita siirtomaiden hankintaan. Kanadan suurten metsien ja jokien vetovoimana olivat turkikset, joiden perässä saapuivat ensin ranskalaiset 1400-luvulla ja britit sata vuotta myöhemmin. Toisen maailmansodan jälkeen siirtolaisuus kasvatti väkilukua vajaassa viidessä vuodessa yli miljoonalla ihmisellä. Kansallisuuksien yhteiselo ei ole aina sujunut kitkatta ja ihan viime vuosinakin olemme saaneet seurata ranskankielisen Québecin provinssin yrityksiä irrottautua emämaasta. Eroamisen ja Kanadan yhteyteen jäämisen kannattajia on suurin piirtein yhtä paljon. Kanada on toteuttanut suhteellisen avointa siirtolaispolitiikkaa, mutta suosinut kuitenkin ammattitaitoista väkeä. Useimmiten maahan muuttanut on tullut Aasiasta.

Kanadan suurin kaupunki on vilkkaasta kulttuurielämästä ja modernista arkkitehtuurista tunnettu Toronto Ontariojärven rannalla. Suomalaisuutta edustaa hienolla tavalla Viljo Revellin suunnittelema uusi kaupungintalo, mutta myös maan kansallisurheilulle eli jääkiekolle omistettu Hockey Hall of Fame. Omatkin poikamme, kuten Jari Kurri, ovat ansioituneet täällä samassa lajissa, joka on myös meidän kansallisurheilumme. Toronto tunnetaan myös monista upeista museoista ja erinomaisista ostosmahdollisuuksista. Huikeat maisemat avautuvat 553 metriä korkeasta CN Tower -televisiotornista.

Kanadan muita kaupunkeja ovat pääkaupunki Ottawa, jonka hieno historiallinen museo esittelee maan intiaanimenneisyyttä mm. komealla toteemipaalukokoelmallaan. Wendaken pikkukaupunki taas vaalii huron-heimon perinteitä. Montréalissa Mont Royal-vuoren juurella puhuttiin alun perin ranskaa, mutta turkiskauppaa seurannut teollinen vallankumous houkutteli alueelle myös muiden kielten puhujia, esimerkiksi rautatien rakennustöihin tulleita kiinalaisia. Vauraus näkyy katukuvassa: Montréalissa on enemmän museoita, kirkkoja ja vanhoja rakennuksia kuin yhdessäkään Pohjois-Amerikan kaupungissa. Québecin provinssin samanniminen pääkaupunki puolestaan on ranskalaistakin ranskalaisempi. Unesco suojelee vanhaa kaupunkia ja sitä ympäröivää kaupunginmuuria. Kanadan entinen pääkaupunki on Kingston Ottawan lähellä. Suurten järvien länsipuolella sijaitsee suomalaissiirtolaisten ”Mekka” Winnipeg. Vancouver on Tyynenmeren rannikon suurkaupunki.

Niagarajoki mahtavine putouksineen virtaa Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla Eriejärvestä pohjoiseen Ontariojärveen. Parhaat näkymät 51 metriä korkeiden putousten ryöppyäviin vesimassoihin saa Kanadan puolelta. Saint Lawrencen meritie yhdistää Pohjois-Amerikan Suuret järvet Saint Lawrence-joen kautta samannimiseen lahteen Atlantin valtamerellä. Suluista, kanavista ja vesiväylistä muodostuvalla vesitiellä on valtava taloudellinen merkitys sekä Kanadalle että Yhdysvalloille. Maiden välisellä vesialueella riittää pieniä saaria; puhutaan Tuhannen saaren alueesta. On suosittua lähteä retkelle tai pienelle laivamatkalle saarten välille, mutta yhtä suosittua on maistella saaristosta nimensä saanutta Thousand Island -salaattikastiketta. Se tunnetaan hyvin kaikkialla maailmassa - melkein yhtä hyvin kuin aamiaiseksi tarjotut pannukakut, joiden päälle on lorautettu kullankeltaista vaahterasiirappia.

Matkakalenteri