Hyppää pääsisältöön

Kolumbian matkat

Monet pitävät Kolumbiaa Etelä-Amerikan maista kauneimpana ja mielenkiintoisimpana. Maan pääkaupunki Bogotá on sykkivä, kansainvälinen metropoli jonka tunnetuin nähtävyys lienee häikäisevä kultamuseo.

"Cafe de Colombia" on käsite, jonka tuntevat kaikki aromikkaan kahvin ystävät. Olympian matkalla pääset tutustumaan myös kahvinviljelyyn.

Kolumbuksen nimeä kantava maa
Kolumbia on saanut nimensä Kristoffer Kolumbuksen mukaan. Maan historiaa leimaavat monet levottomuudet ja sisäiset riidat. Tämän päivän tiedotusvälineet muistavat yleensä ensimmäiseksi huumekartellit kirjoittaessaan Kolumbiasta. Kuitenkin suurenmoinen luonto tarjoaa maassa vierailevalle turistille vaihtelevia ja monipuolisia kokemuksia. Niin Tyynenmeren kuin Karibianmerenkin rannikolta löytyy upeita palmurantoja – Kolumbia on ainut Etelä-Amerikan maa, jolla on rannikkoa kummankin meren puolella.

Tasankoja, metsiä ja vuoristoja
Andit haarautuvat täällä kolmeksi, länsi-, keski- ja itä-Kordillieereiksi ja niiden itäpuolella leviää ruohotasanko (llanos). Pohjoisestaan tämä valtava tasanko on Orinoco- ja etelässä Amazonjoen vaikutuspiirissä. Metsää kasvatetaan maan eteläosissa (selvas). Karibian rannikko saa osansa pyörremyrskyjen sateista, vaikka se muuten onkin verrattain kuivaa aluetta. Sen sijaan Amazonin ja Tyynenmeren vaikutuspiirissä sataa reippaammin. Vuoristossa ilmasto vaihtelee kovasti korkeuden mukaan. San Andrésin ja Providencian saaret kuuluvat hallinnollisesti Kolumbiaan. Sen länsirannikosta ne ovat noin 700 kilometrin päässä ja maantieteellisesti lähempänä Nicaraguaa.

Kansojen ja kansallisuuksien sulatusuuni
Kolumbia on ollut kansojen sulatusuuni: mestitsejä, mulatteja, zamboja, mutta myös valkoisia, mustia ja noin prosentin verran väestöstä puhdasverisiä intiaaneja. Intiaanit asuvat idässä Amazonin alueella ja koillisessa Guajiran niemimaalla. Valtaosa kolumbialaisista on asettunut Andien vuorijonojen välisiin laaksoihin ja jokisuihin Karibianmeren rannalla.

Kahvia, banaaneja, sokeriruokoa – ja smaragdeja
Hedelmälliset vuoristoiset rinteet ovat erinomaisia kahvinviljelyseutuja ja kahvi on virallisesti ollut Kolumbian tärkein vientituote: maa on aina kuulunut maailman viiden suurimman tuottajan joukkoon. Muita maatalouden vientiin riittäviä artikkeleita ovat banaanit ja sokeriruoko sekä leikkokukat. Toisenlaisiakin ”koristeita” viedään: maa on maailman johtavia smaragdien tuottajia. Mutta epäilemättä huumeet tuovat maahan eniten valuuttaa – laitonta tosin – ja se päätyy harvojen ”paronien” käsiin.

Simon Bolivarin johdolla itsenäisyyteen
Espanjalaiset valloittajat perustivat Uuden Granadan varakuningaskunnan, johon nykyisen Kolumbian ohella kuuluivat myös Venezuela ja Panama, ja sen pääkaupungiksi Bogotán. Itsenäisyys Espanjan vallasta taisteltiin Simon Bolivarin johdolla. Kolumbian historiassa alkoivat sisäiset kiistat konservatiivien eli keskusjohtoisen hallinnon kannattajien ja liberaalien eli liittovaltiomuotoisen hallinnon tukijoiden välillä. Epäsopu yltyi usein verisiksi taisteluiksi ja lopulta sisällissodaksi, (La Violencia, 1948–1957). Vasta armeijan väliintulo 1953 rauhoitti tilanteen ja sai aikaan sopimuksen, jonka mukaan valtion johto valitaan vuorotellen kummastakin rintamasta.

Bogotá – barokkiarkkitehtuuria ja pilvenpiirtäjiä
Pääkaupunki Bogotá sijaitsee kahden ja puolen kilometrin korkeudessa ja on sekoitus siirtomaavallan aikaista barokkiarkkitehtuuria ja moderneja pilvenpiirtäjiä. Vierailija viihtyy varmasti Kultamuseon aarteiden parissa. Toinen suuri kaupunki on Karibian rannikon viehättävä Cartagena. Se on tunnettu 1500-luvun puolivälin aikaisista rakennuksistaan ja menneisyydestään espanjalaisten kahmiman kullan varastokaupunkina, joka houkutteli myös merirosvoja. Bogotásta luoteeseen sijaitseva Medellín on huumekartellien kotikaupunki. Samaa leimaa saa kantaa etelässä Calin kaupunki, vaikka näitä maan kakkoskaupungin kunniasta kiisteleviä yhdistää toinenkin maailmankaupan artikkeli – nimittäin kahvi.

Matkakalenteri