Montenegro, ”Musta vuori”, on pieni Adrianmereen yltävä Balkanin valtio vaihtelevine maisemineen, Venetsian mieleen tuovine palatseineen ja Kreikan pikkukylien kaltaisine viihtyisine pysähdyspaikkoineen. Dinaariset vuoret kuvastuvat kristallinkirkkaisiin järviin ja syvät kanjonit ja laaksot houkuttelevat vaeltajia. Ilmasto on välimerellinen. Montenegron historiaa on leimannut jatkuva tasapainottelu kahden rintaman välillä: roomalaiset ja Bysantti, kristinusko ja islam, Jugoslavian suureen kommunistiseen perheeseen kuuluminen ja itsenäistymisen synnytystuskat. Etninen monimuotoisuus on tuonut niin maan historiaan kuin kulttuuriinkin omat mielenkiintoiset, joskus tummatkin sävynsä.
Adrianmeren rannikolle syntyneet Kotorin ja Petrovacin kaltaiset kaupungit, kymmenet kirkot ja luostarit kertovat yhteyksistä läntiseen, kristittyyn maailmaan. Unesco on ottanut perintöluetteloonsa Kotorinlahden, Euroopan eteläisimmän vuonon. Montenegron ja Albanian rajalla sijaitsevassa Skutarijärven kansallispuistossa luonto esiintyy vielä välimerellisen vihreänä sypresseineen ja palmuineen, mutta matkatessamme syvemmälle sisämaahan vuoriston kalkkikivihuiput ja alpiiniset niityt saavat vallan. Pohjoisen luonto esiintyy upeimmillaan Unescon suojelemassa Durmitorin kansallispuistossa.
