Hyppää pääsisältöön

Iranin matkat

Ruusut sinikaakelisten moskeijoiden pihoilla, käsityötaidon ja arkkitehtuurin omaperäiset mestariteokset ja ihmiset kokoontumassa puutarhoihin tai teetupiin tapaamaan toisiaan. Tämä on matkailijan kohtaamaa Irania.

 

Iran:
Vinkkejä ja suosituksia

Yleistä Iranista

Joukkoviestimet välittävät meille varsin yksipuolista kuvaa Iranista, joka vuoteen 1935 saakka tunnettiin Persian nimellä: naisia mustissa chador-viitoissa ja turbaanipäisiä parrakkaita pappismiehiä. Maahan matkustaessaan pääsee kuitenkin tutustumaan toisenlaiseen Iraniin, missä ihmisten uskomaton vieraanvaraisuus ja ystävällisyys yllättävät. Maan arkeologiset ja arkkitehtoniset aarteet ovat ainutlaatuisia. Suurten keskiaikaisten runoilijoiden, Omar Khaijamin, Hafezin ja Sa’adin nyt myös suomeksi käännetyissä teksteissä ylistetään elämän suloisia hetkiä ja raastavien tunteiden myrskyjä siinä missä iloista seuranpitoakin. ”Nouse, pannaan harppu heläjämään! Juodaan viiniä, annetaan maineen mennä! Myydään rukousmatto maljallisesta, paiskataan hurskauden pullo kiveä vasten!” (suom. Jaakko Hämeen-Anttila, 1999).  Runoilijoiden henki elää Shirazissa heidän hautapaikoilleen rakennetuissa upeissa puutarhoissa.

Shirazin lähistöllä sijaitsevassa Persepoliksessa sen sijaan elää suurkuninkaiden henki. Monet muistavat koulun historiantunnilta Kyyroksen, Dareioksen ja Kserkseen, jotka loivat 2500 vuotta sitten imperiumin vailla vertaa: Välimereltä ja Egyptistä se ulottui kauas Keski-Aasiaan ja Intiaan saakka. Persepoliksen raunioilla koko mahtivaltio on läsnä. Kivipaateen hakattuina Persian valloittamat kansakunnat marssivat tervehtimään Dareiosta vuoden ensimmäisenä päivänä, Now Ruzina, jota maassa juhlittiin – ja yhä juhlitaan – kevätpäivänseisauksen aikaan. Ja mitä tuomisia heillä olikaan mukanaan: jalokiviä Assyriasta, keramiikkaa Sogdiasta; kappadokialaiset toivat hevosen kärryineen ja arabit dromedaarin. Persepoliksen tuho saapui Aleksanteri Suuren hahmossa vuonna 331 eaa.  Kerrotaan, että poltettuaan kaupungin hän vei suurkuninkaiden aarteet mukanaan.

Valloittajia Persian historiassa on riittänyt. 600 -luvulla tulivat arabit ja islam, sitten turkinsukuiset seldžukit, mongolit ja shiialaisuuden maahan vakiinnuttaneet safavidit, Juuri safavidit halusivat rakennuttaa neljä sataa vuotta sitten maailman kauneimman kaupungin Isfahaniin. Monien mielestä siinä myös onnistuttiin. ”Isfahan on puoli maailmaa”, kuuluu vanha sanonta. Ainutlaatuisinta Isfahanissa ovat valaistut Zayandehjoen sillat, täynnä holvikaaria, paviljonkeja ja teehuoneita. Kaunis on myös Imaamin aukio, jota kiertävään kauppahuoneiden riviin on istutettu mosaiikeilla koristeltu sinikaakelinen Perjantaimoskeija avarine pihoineen ja madrasoineen ja sen vastakohtana Lutfollahin moskeija, siro kuin pieni korurasia. Isfahanissa on useita palatseja ja kauniita armenialaisia kirkkoja. Maailman ensimmäisen yksijumalaisen uskonnon, zarathustralaisuuden syntysijat, sen tulen temppelit ja hiljaisuuden tornit, ovat suolaerämaan kuumuudessa Yazdissa. Kaspianmeren rannan trooppiset appelsiini- ja teeviljelmät Elburs-vuorten kupeessa ovat suuren, lähes 80 miljoonan asukkaan Iranin vehreä keidas. Lähi-idän kansoista iranilaiset eivät kuulu arabeihin, vaan ovat indoeurooppalaista persian eli farsin kieltä puhuva ryhmänsä.

Pääkaupunki Teheran on suhteellisen nuori 15 miljoonan asukkaan metropoli, joka tunnetaan erityisesti museoistaan. Niissä voi nähdä maailman upeimmat shaahien jalokivikokoelmat, ihastuttavimmat persialaiset matot ja kipsi- ja peilistuccolla koristellut palatsit, joista komeimmat ovat viimeisen Pahlavi-hallitsijasuvun rakennuttamia Elburs-vuorten viileälle pohjoisrinteelle. Islamilaisen vallankumouksen alkuun panneen ajatolla Khomeinin pramea mausoleumi sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Sieltä on vain tunnin matka pyhään Qomin kaupunkiin, maan uskonnolliseen keskukseen.

Vallankumous syrjäytti shaahit Iranin valtaistuimelta vuonna 1979 ja synnytti shiialaisen tasavallan. Parlamentin on lakia säätäessään katsottava, ettei ristiriitaa islamin opin kanssa synny. Matkustajaakin koskevat tietyt säännöt, joista ehdoton alkoholikielto ja erityisesti naisten pukeutumiseen puuttuvat määräykset ovat keskeisimpiä. Toisaalta maapallon suurimpiin kuuluvat öljy- ja maakaasuvarat ovat mahdollistaneet toimivan peruskoulu- ja sosiaaliturvajärjestelmän, lähes ilmaiset yliopistot ja tyttöjen pääsyn opiskelemaan. Iran on Kaspianmeren kaviaarin, taateleiden, pistaasipähkinöiden ja maailman kalleimman mausteen, sahramin, tuottajana maailman ykkönen. Kansainvälisen kauppasaarron purkautuminen avaa vanhan sivistysvaltion ovet entistä vilkkaampaan vuorovaikutukseen muun maailman kanssa.

 

Matkakalenteri