Hyppää pääsisältöön

Botswanan matkat

Botswana – Okavangon, Kalaharin ja Mma Ramotswen maa

Onko pulasta pulaa?

”Pulasta” on totisesti pulaa suurimmassa osassa Botswanaa. Pula merkitsee maan valtakielessä eli setswanaksi sadetta, ja kun maasta suuri osa on Kalaharin autiomaata, on veden saanti jatkuva huolenaihe. Idässä Zimbabwen rajalla maisema on savannia. Vain maan pohjoisosassa Okavango-, Chobe- ja Limpopojokien alueella pintavettä on kylliksi. Siellä kasvavat maan ainoat metsät. Okavangojoki virtaa Angolasta Namibian kautta Botswanaan ja laskee vetensä laajaan sisämaasuistoon. Tämä delta-alue on maailman rikkaimpia luontoparatiiseja. Parhaiten siihen pääsee tutustumaan lentämällä pienkoneella kohteesta toiseen ja taittamalla taivalta myös veneellä tai kanootilla. Botswana panostaa luonto- ja safarimatkailuun, jota varten lähes 40 prosenttia maasta on eri tavoin muilta toiminnoilta suojeltua. Tunnetuin kansallispuistoista on Zimbabwen, Sambian ja Namibian rajojen yhtymäkohdassa sijaitseva Chobe. Pääkaupunki Gaborone maan kaakkoiskulmassa on aivan lähellä Etelä-Afrikan rajaa.

Toisaalta pulasta ei Botswanassa ole ollut suurtakaan pulaa, jos ja kun pulalla tarkoitetaan maan rahayksikköä (1 pula=100 thebeä). Viime vuosikymmenet ovat olleet Botswanalle timanttien ja matkailun tuomien tulojen ansiosta hyviä. Suuret timanttilöydöt tehtiin 1970-luvun alkupuolella, ja yhdessä kuparin ja nikkelin kanssa timantit muodostavat lähes 80 prosenttia viennistä. Botswana on yksi Afrikan vauraista ja rauhallisista valtioista, jota kutsutaan Afrikan Sveitsiksi.

Mma Ramotswe – kuuluisin botswanalainen

Monet eivät tiedä Botswanasta muuta kuin Mma Ramotswen, Afrikan oman neiti Marplen. Tämä keski-ikäinen rooibos-teetä siemaileva salapoliisi selvittelee ympäristössään tapahtuvia rikoksia ja järjestelee lähimmäistensä asioita omalla lämpimällä ja maanläheisellä tavallaan. Kirjailija Alexander McCall Smithin luoma hahmo seikkailee useissa salapoliisiromaaneissa, joita on käännetty lähes 40 kielelle, myös suomeksi. Mma Ramotswe ottaa reippaasti kantaa asioihin olipa kyseessä sitten luonnon saastuminen tai Botswanan afrikkalaisittainkin korkeat aids-luvut.

Betsuanamaasta Botswanaksi

Alun perin nykyistä Botswanaa asuttivat metsästäjä-keräilijöihin kuuluneet bushmannit. He saivat väistyä kuivaan Kalahariin, kun 1600-luvun bantukansojen kansainvaelluksen aikana alueelle muuttivat nykyisen valtaväestön muodostavat tswanat sekä vähän myöhemmin zulujen liikehdintää paenneet matabelet ja valkoiset buurit. Nykyään bushmanneja on Botswanassa alle 20 000. Hallitus on koettanut saada heitä koulutuksen ja palvelujen pariin, mutta he vastustelevat ja väittävät, että heidät vain halutaan saada pois tieltä yritettäessä löytää uusia timanttiesiintymiä Kalaharista.

Tswanojen ja hollantilaisten yhteiselo ei sujunut rauhaisasti, sillä buurit pyrkivät ulottamaan maanomistustaan myös mustien alueille. Tswanapäälliköt pyysivät ja saivat suojelua englantilaisilta, jotka tekivät alueesta 1885 Betsuanamaan protektoraatin. Itsenäisyys saatiin Botswanan nimellä 1966. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin prinssi Seretse Khama. Hänestä tuli vuosiksi länsimaisen lehdistön suosikki – ei niinkään maassa toteutetun ja Afrikassa harvinaisen monipuoluedemokratian kuin valkoisen englantilaissyntyisen puolisonsa Ruth Williamsin vuoksi.

Matkakalenteri