Hyppää pääsisältöön

Safarimatkat

Olympia järjesti ensimmäiset safarimatkat Itä-Afrikkaan jo 1950-luvulla. Vuosikymmenien kokemus näkyy matkojemme kohteiden valinnoissa sekä niiden laadukkaassa, tarkoin mietityssä sisällössä. 

Safari-sana on yleistynyt mitä erilaisimpiin yhteyksiin – on esimerkiksi pulkka-, kelkka- ja suksisafareita – mutta ainoan ja oikean safarin voi kokea vain Afrikan villissä luonnossa. Suurin osa nykypäivän safareista tehdään autoilla. Maastoautot mahdollistavat ympärivuotiset safarit sadekausienkin aikana. Teiden parantuminen on lisännyt myös pikkubussien määrää. Autonkuljettajat puhuvat englantia ja heidät on koulutettu toimimaan safareilla paikallisoppaina. Joskus matkaa tehdään myös veneillä, esimerkiksi Sambesi- ja Okavangojoella. Veneistä käsin pääsee katselemaan läheltä jokien asukkaita, virtahepoja ja krokotiilejä sekä monia vesilintuja. OLYMPIAN luontoretkillä on aina mukana myös suomalainen matkanjohtaja, joka tuntee alueen luontoa ja kulttuuria.

Majoitus safareilla on useimmiten lodgeissa, jotka ovat hyviä hotellitasoisia majoituspaikkoja. Monet niistä sijaitsevat luonnonsuojelualueiden sisäpuolella, joten villieläimet pääsevät liikkumaan vapaasti myös lodgen alueella ja siksi liikkuminen piha-alueilla on valvottua ja annettuja ohjeita on syytä noudattaa tarkasti. Jännittävimpiä ovat telttalodget. Niissä kiinteälle alustalle pystytetyt teltat tarjoavat hotellitasoisen majoituksen ilman ääntä eristäviä seiniä. Muutenkin safaritunnelma korostuu juuri telttalodgeissa. Paljon lähemmäksi Afrikan villiä luontoa ei enää pääse!

Puistoajot (game drive) ajetaan luonnonsuojelualueiden sisällä. Suojelualueiden säännöt rajoittavat ajojen ajankohtaa ja tekotapaa. Joissain puistoissa ei esimerkiksi saa liikkua avoautoilla; ikkunat ja kattoluukut toki saavat olla auki. Joskus puistonvartijat ovat sulkeneet osia suojelualueista joko sääolojen, esimerkiksi pitkän sadekauden takia tai riistantutkimussyistä. Safariautojen on yleensä kuljettava teillä suojelualueiden sisällä. Villieläimiä näkee kuitenkin läheltä, vaikka autot pysyvätkin teillä. Matkustajat ryhmittyvät matkan alussa autokunniksi ja niiden kokoonpano pysyy safarin ajan samana. Koska emme halua häiritä eläimiä, emme huuda vaan puhelemme hiljaisella äänellä. Tupakansavu, parfyymit ja muut voimakkaat hajusteet eivät sovi safarille. Joskus puistoajon aikana tilanne vaatii, että lähdetään liikkeelle hyvin nopeasti. On hyvä pitää huoli siitä, ettei kiireessä jätä käsiään ympärillä olevien akasiapuiden armoille: niiden piikit repivät ihon helposti. Autojen tavaratilat ovat melko pienet. Joillakin matkoilla suositellaan erillisen pehmeän kassin mukaan ottamista safariosuudelle. Kovat isot matkalaukut säilytetään ja viedään silloin eri kuljetuksella, mutta tästä ilmoitetaan matkakohtaisesti erikseen.

Ensimmäistä kertaa safarilla olevien tavoitteena on nähdä "viisi suurta" (Big Five) eli leijona, leopardi, norsu, sarvikuono ja afrikanpuhveli. Tavoitteen täyttymiseksi safareilla ajetaan kaksi tai kolme puistoajoa päivässä. Aamuajo tapahtuu yleensä klo 6.00–9.00, minkä jälkeen ajetaan lodgeen aamiaiselle. Jos ajoja on kolme, alkaa toinen päivän puistoajoista aamiaisen jälkeen ja kestää puoleenpäivään, jonka jälkeen syödään lounas ja levätään päivän kuumimmat hetket. Ilta-ajolle lähdetään noin kello 16, ja illallinen syödään siltä palattua. Puistoajojen pituus vaihtelee puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin auringon ja eläinten – ei kellon – mukaan. Yön tunteina suojelualueilla ei liikuta klo 19.00–6.00. Aikaisin aamulla ja auringon laskettua illalla saattaa olla hyvinkin viileää, joten lämmin takki on paikallaan. Joissakin autoissa kuljettajilla on kylmälaatikot, joissa he pitävät tarpeen mukaan vettä ja virvoitusjuomia ja myyvät niitä matkustajille.

Safari njema! = Hyvää matkaa!

 

Safarimatkat:
Vinkkejä ja suosituksia

Safari-sana on yleistynyt mitä erilaisimpiin yhteyksiin – on esimerkiksi pulkka-, kelkka- ja suksisafareita – mutta ainoan ja oikean safarin voi kokea vain Afrikan villissä luonnossa. Suurin osa nykypäivän safareista tehdään autoilla. Maastoautot mahdollistavat ympärivuotiset safarit sadekausienkin aikana. Teiden parantuminen on lisännyt myös pikkubussien määrää. Autonkuljettajat puhuvat englantia ja heidät on koulutettu toimimaan safareilla paikallisoppaina. Joskus matkaa tehdään myös veneillä, esimerkiksi Sambesi- ja Okavangojoella. Veneistä käsin pääsee katselemaan läheltä jokien asukkaita, virtahepoja ja krokotiilejä sekä monia vesilintuja. OLYMPIAN luontoretkillä on aina mukana myös suomalainen matkanjohtaja, joka tuntee alueen luontoa ja kulttuuria.

Majoitus safareilla on useimmiten lodgeissa, jotka ovat hyviä hotellitasoisia majoituspaikkoja. Monet niistä sijaitsevat luonnonsuojelualueiden sisäpuolella, joten villieläimet pääsevät liikkumaan vapaasti myös lodgen alueella ja siksi liikkuminen piha-alueilla on valvottua ja annettuja ohjeita on syytä noudattaa tarkasti. Jännittävimpiä ovat telttalodget. Niissä kiinteälle alustalle pystytetyt teltat tarjoavat hotellitasoisen majoituksen ilman ääntä eristäviä seiniä. Muutenkin safaritunnelma korostuu juuri telttalodgeissa. Paljon lähemmäksi Afrikan villiä luontoa ei enää pääse!

Puistoajot (game drive) ajetaan luonnonsuojelualueiden sisällä. Suojelualueiden säännöt rajoittavat ajojen ajankohtaa ja tekotapaa. Joissain puistoissa ei esimerkiksi saa liikkua avoautoilla; ikkunat ja kattoluukut toki saavat olla auki. Joskus puistonvartijat ovat sulkeneet osia suojelualueista joko sääolojen, esimerkiksi pitkän sadekauden takia tai riistantutkimussyistä. Safariautojen on yleensä kuljettava teillä suojelualueiden sisällä. Villieläimiä näkee kuitenkin läheltä, vaikka autot pysyvätkin teillä. Matkustajat ryhmittyvät matkan alussa autokunniksi ja niiden kokoonpano pysyy safarin ajan samana. Koska emme halua häiritä eläimiä, emme huuda vaan puhelemme hiljaisella äänellä. Tupakansavu, parfyymit ja muut voimakkaat hajusteet eivät sovi safarille. Joskus puistoajon aikana tilanne vaatii, että lähdetään liikkeelle hyvin nopeasti. On hyvä pitää huoli siitä, ettei kiireessä jätä käsiään ympärillä olevien akasiapuiden armoille: niiden piikit repivät ihon helposti. Autojen tavaratilat ovat melko pienet. Joillakin matkoilla suositellaan erillisen pehmeän kassin mukaan ottamista safariosuudelle. Kovat isot matkalaukut säilytetään ja viedään silloin eri kuljetuksella, mutta tästä ilmoitetaan matkakohtaisesti erikseen.

Safareilla ajetaan kaksi tai kolme puistoajoa päivässä. Aamuajo tapahtuu yleensä klo 6.00–9.00, minkä jälkeen ajetaan lodgeen aamiaiselle. Jos ajoja on kolme, alkaa toinen päivän puistoajoista aamiaisen jälkeen ja kestää puoleenpäivään, jonka jälkeen syödään lounas ja levätään päivän kuumimmat hetket. Ilta-ajolle lähdetään noin kello 16, ja illallinen syödään siltä palattua. Puistoajojen pituus vaihtelee puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin auringon ja eläinten – ei kellon – mukaan. Yön tunteina suojelualueilla ei liikuta klo 19.00–6.00. Aikaisin aamulla ja auringon laskettua illalla saattaa olla hyvinkin viileää, joten lämmin takki on paikallaan. Joissakin autoissa kuljettajilla on kylmälaatikot, joissa he pitävät tarpeen mukaan vettä ja virvoitusjuomia ja myyvät niitä matkustajille.

Matkakalenteri