Hyppää pääsisältöön

Egyptin matkat

Useamman vuoden tauon jälkeen myös Olympialla on matkoja Egyptiin!

Suurella Egyptin kiertomatkalla näet Niilin laakson hienoimmat monumentit pohjoisesta etelään. Matka alkaa Aleksandriasta, josta siirrymme Wadi Natrunin kautta Kairoon. Kairossa ohjelmaan kuuluu mm Memfis, Sakkara ja Gizan pyramidit. Kairosta lennämme Assuaniin, jossa tutustumme Assuanin patoon ja Abu Simbelin temppeleihin. Assuanista risteilemme Luxoriin, 3 yön Niilin risteilyllä. Luxorin ja Karnakin temppelit ovat upea päätös matkalle.

Niilin risteily on toinen matkamme Egyptiin. 7 yön risteilyllä ensiluokkaisella Sonesta St. George I -laivalla pääset nauttimaan Niilin rauhallisesta tunnelmasta, täysihoitoaterioista ja erinomaisesta palvelusta. Risteily alkaa ja päättyy Luxorista, joten ehdimme hyvin tutustua Luxorin nähtävyyksiin. Risteily kulkee Esnan sulun, Edfun ja Kom Ombon kautta Assuaniin jossa käännymme takaisin. Assuanissa teemme pienen purjehduksen perinteisellä felukka-veneellä ja tutustumme Nubialaiseen museoon.

Egypti:
Vinkkejä ja suosituksia

Egypti on syntynyt Niilin varrelle. Yli miljoonan neliökilometrin suuruisen valtion asukkaista 97 % elää laakso- ja suistoalueella, joka on maan kokonaispinta-alasta vain viisi prosenttia. Leveimmilläänkin vihreä kaistale on vain 20 kilometriä. Muuten Egypti on hiekkaerämaata: lännessä on tasainen Libyan kalkkikiviautiomaa ja idässä vuoristoiset Itäinen autiomaa ja Siinain niemimaa. Maailman pisin joki Niili (6670 km) laskee Välimereen kahden pääuomansa, Rosettan ja Damiettan kautta. Ympäri vuoden kuuma ja kuiva autiomaan ilmasto muuttuu suistoalueella Välimeren ilmastoksi, missä saadaan vähäisiä sateita talviaikaan.

Egypti on yksi vanhimmista matkailumaista. Voidaan ajatella, että maailman ensimmäisen matkaoppaan kirjoitti historioitsija Herodotos jo 450 eaa. Niilin varren nähtävyydet, jotka ovat maailman vanhimpia kulttuurihistoriallisia kohteita, ja Punaisenmeren rantalomakohteet Hurghada ja Sharm el-Sheik houkuttelevat väkeä Egyptiin. Maatalous tuottaa vientiin vehnää, maissia, riisiä, sitrushedelmiä, taateleita, sokeriruokoa, vihanneksia ja apilaa sekä puuvillaa lähes kolmanneksen maailman koko tuotannosta. Pitkäkuituista karnak-puuvillaa pidetään laadultaan erinomaisena. Suezinlahdelta ja Siinain niemimaalta saadaan maaöljyä, jota riittää runsaasti vientiin. Kaivostyö tuottaa lisäksi maakaasua, fosfaattia, magnesiumia ja suolaa. Teollisuudesta saadaan rautaa ja terästä sekä keinolannoitteita. Puolet maan tarvitsemasta energiasta tulee Assuanin padon voimaloista.

Faraoiden Egyptissä
Egypti tunnetaan pyramideistaan. Jo Kairon ulkopuolella voi tehdä aikamatkan Egyptin vanhojen pääkaupunkien Memfisin ja Heliopoliksen suurenmoisille monumenteille. Maan ensimmäisellä kukoistuskaudella Vanhan valtakunnan aikaan Gizaan nousivat koko maailman tuntemat Kheops-, Khefren- ja Mykerinos-faraoiden hautapyramidit, joita arvoituksellinen sfinksi vartioi. Vieläkin vanhempia muistomerkkejä näkee läheisessä Sakkarassa. Sen nekropolin hautojen kuva-aarteet kertovat ihmisten jokapäiväisestä elämästä yli 4500 vuotta sitten. Farao Djoserin porraspyramidi on ensimmäinen historian tuntema kokonaan kivestä tehty rakennus ja Gizan kolmikon edeltäjä. Uuden valtakunnan (1567–1085 eaa) keskus oli Niilin itärannalla sijaitseva Theba, jota nykyisin kutsutaan Luxoriksi, ja Theban keskus oli puolestaan Karnakin temppeli. Thebassa palveltiin maailman mahtavinta jumalaa, Ammonia. Vain farao Ekhnaton uhmasi Ammonia yrittämällä nostaa auringonjumala Atonin tätä suuremmaksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Leveä katu yhdistää Karnakin temppelin toiseen hyvin säilyneeseen Ramses II:n mainetta ja mahtia henkivään Luxorin temppeliin.
Niilin länsiranta oli varattu kuolleille. Kuninkaiden laakson kuuluisin löytö tehtiin vuonna 1922, kun brittiarkeologi Carter avasi nuorena kuolleen farao Tutankhamonin ryöstämättömän haudan. Kuningattaret oli haudattu puolisoitaan vaatimattomammin omaan laaksoonsa. Länsirannalla kannattaa käydä katsomassa myös naisfarao Hatshepsutin kuolintemppeliä, soturifarao Ramses III:n kuolintemppeliä Medinet Habua sekä kahta kreikkalaisen taruhenkilö Memnonin mukaan nimettyä kolossia, joiden patsaiden ihmeellistä huminaa jo roomalaiset turistit kävivät kuuntelemassa kaksi tuhatta vuotta sitten.

Niili, virran suloinen vesi ja elämä joen varrella pysyvät Mika Waltarin Sinuhen kiintopisteinä hänen vaeltaessaan kaukana kotoa. Myös monelle matkailijalle Niilillä risteileminen on Egyptin vierailun kohokohta. Viihtyisät risteilyalukset lipuvat pitkin jokea rinnan perinteisten felukka-veneiden kanssa. Luxorin ja Assuanin välillä laivat pysähtyvät Edfussa haukkajumala Horuksen temppelissä ja Kom Ombon krokotiilijumala Sobekille omistetussa temppelissä.

Assuan on jo mustan Afrikan eteisessä. Suuri osa kaupungin asukkaista on suuren padon alle jääneistä kylistä muuttaneita nubialaisia. Assuaniin tutustuu parhaiten felukan kyydissä, kun ohitse lipuvat Elefantinen saari, Kitchenerin kasvitieteellinen puutarha ja ismailiittijohtaja Aga Khanin hautamausoleumi. Padon alta on pelastettu alun perin Philaen saarelle rakennettu ja vuonna 1970 Agilkian saarelle siirretty Isiksen temppeli sekä kolmensadan kilometrin päässä Assuanista sijaitseva Ramses II:lle omistettu Abu Simbelin temppeli, jonka puolestaan Nasserjärvi uhkasi peittää.

Kuhiseva Kairo – islamin ja koptilaisuuden kohtauspaikka
Maailman runsasväestöisimpiin kaupunkeihin kuuluva Kairo näyttää ensisilmäyksellä hallitsemattomalta kaaokselta, jossa velloo hillitön liikenne ja loppumaton massa ihmisiä ja kaupustelijoita. Tilapäisiä asumuksia on kaikkialla: kujilla, takapihoilla ja jopa hautausmailla hautojen välissä. Pian matkailija kuitenkin oppii sekä löytämään perille että liikkumaan muiden mukana. Jokaisella Kairon-kävijällä on ainakin yksi varma osoite, mihin suunnata: Tahrir-aukiolla sijaitseva Egyptiläinen museo. Sen kokoelmista vain murto-osa on näytteillä ja leikillisesti onkin sanottu luetteloimattomia esineitä olevan niin paljon, että arkeologien pitää tehdä uusia kaivauksia museon varastotiloissa. Tutankhamonin kulta-aarteet toki ovat esillä.

Egypti oli ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina yksi maailman kristillisistä keskuksista. Vanhaksi Kairoksi kutsutaan muurien ympäröimää aluetta, joka on edelleenkin koptilaisen kristinuskon tyyssija. Alueella on useita kirkkoja, esimerkiksi Pyhälle Yrjölle omistettu kirkko ja Riippuva kirkko sekä Koptilainen museo. Myös Egyptin vanhin synagoga sijaitsee Vanhassa Kairossa. Islamilaisen Kairon keskipiste on sotapäällikkö Saladinin tuhat vuotta sitten rakentama linnoitus ja sen sisälle 1800-luvulla pystytetty Alabasterimoskeija. Al-Azharin moskeija on islamilaisen maailman korkein hengellinen auktoriteetti ja myös maailman vanhin toimiva yliopisto, jonka opetus alkoi jo vuonna 988. Islamilainen eli keskiaikainen Kairo on kymmenien moskeijoiden ja kapeiden kujien muodostama labyrintti. Kauppaa käydään Khan al-Khalilin jättimäisellä basaarialueella. Nahkatyöt, alabasteriesineet, hajuvedet, kultaiset kartussit, värikkäät kalabeiat ja taidokkaat papyrukset lähtevät matkailijoiden mukaan. Tinkimisen tuoksinassa sopii istahtaa vesipiipulliselle ja kupilliselle minttuteetä tai turkkilaista kahvia.

Aleksandria muistaa mennyttä suuruuttaan
Aleksanteri Suuri oli matkalla Siwan keitaalle tapaamaan kuuluisaa oraakkelia, kun hän havaitsi oivallisen luonnonsataman. Sen ympärille kasvaneesta Aleksandriasta kehittyi antiikin ajan sivistyksen ja kaupan keskus. Aleksandrian puoli miljoonaa teosta käsittänyt kirjasto oli maailmankuulu. Tavaralastissa olevia aluksia ohjasi satamaan Faroksen majakka, yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Sen paikalla on nyt viisisataa vuotta vanha Qaitbeyn linnoitus. Myös Kleopatra eli ja hallitsi Aleksandriassa. Kaupunkiin tuotiin kristinusko ensimmäisenä Afrikassa ja Wadi Natruniin, Kairon ja Aleksandrian välimaastoon, perustettiin 300-luvulla ensimmäiset koptilaiset erakkomunkkien luostarit, joista neljä toimii edelleen. Maailman vanhin toiminnassa oleva luostari, Pyhän Katariinan luostari, sijaitsee sekin Egyptissä, Siinain niemimaalla. Kairo vei Aleksandrialta johtoaseman tuhat vuotta sitten, ja kaupungin elpyminen alkoi vasta 1800-luvun lopussa brittimatkailijoiden löydettyä sen. Yhä vieläkin Aleksandriaan tullaan lomailemaan, mutta tulijat vain ovat egyptiläisiä. Ihmiset kävelevät pitkin Cornichen rantakatua ja istuskelevat kahviloissa ja ravintoloissa. Hellenistisen kulttuurikaupungin mainetta pitää yllä vuonna 2002 valmistunut norjalaisarkkitehtien suunnittelema Bibliotheca Alexandrina. Kreikkalaisesta ja roomalaisesta menneisyydestä kertovat myös 100-luvulta peräisin olevat katakombit ja amfiteatteri.

Matkakalenteri