Yleistä Chilestä
Latinalaisen Amerikan matkoilla keskeisimpiä valtioita on viinin ja kuparin kotimaana tunnettu kapea Chile – tiukasti selkä Andien seinää vasten puristuneena ja kallioiset kasvot kohti Tyyntä valtamerta. Pohjoisosassa Chilen sulkee Atacaman autiomaa, jossa sateita saadaan odotella joskus satojakin vuosia. Etelässä tullaan sananmukaisesti ”maan ääriin”, kun manner päättyy Tulimaahan, jonka läntinen osa kuuluu Chilelle.
Chilen historiaa inkavallasta konkistadorien alaisuuteen, Pinochetin vallasta demokratiaan
Kun inkat 1400-luvulla laajensivat maailmanvaltaansa etelään nykyisen Chilen maaperälle, he törmäsivät paikallisiin maata viljeleviin ja laamoja kaitseviin alkuasukkaisiin, jotka eivät mukisematta alistuneet uusien vallanpitäjien komentoon. Araukaria-intiaanit, joihin Chilessä nykyisin asuvat mapuchet kuuluvat, olivat kuuluja sotaisuudestaan eivätkä inkat halunneet häiritä heitä enempää kuin kohtuullisen veronkannon verran. Inkat luovuttivat Andien herruuden espanjalaisille konkistadoreille 1500-luvulla. Maat jaettiin espanjalaisille suurtiloiksi, ja vähä vähältä intiaanit työnnettiin yhä etelämmäksi. Vuonna 1818 käytyjen itsenäisyystaistelujen jälkeen alkoi pitkä demokraattisen hallinnon kausi, joka on ollut ainutlaatuinen koko Latinalaisen Amerikan historiassa.
1960- ja 70-luvuilla syntyi voimakas vaatimus uudistuspolitiikasta, joka takaisi tasapuolisemman viljelymaiden jaon kansalaisten kesken ja kansallistaisi suuret ulkomaalaisomistuksessa olevat yhtiöt. Näiden uudistusten toteuttajaksi lupautui vasemmistolainen Salvador Allende, joka kuitenkin kukistettiin ja surmattiin vuonna 1973. Armeija otti vallan kenraali Augusto Pinochetin johdolla. Chilen talous avattiin ulkomaiselle kilpailulle ja valtion roolia vähennettiin. Poliittisen demokratian aika oli ohi - poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysten toiminta kiellettiin, parlamentti hajotettiin. Pinochetin valtakauden aikana satoja tuhansia vasemmistolaisiksi tai Pinochetin hallinnon vastustajiksi arveltuja ihmisiä pidätettiin, ja sadat tuhannet chileläiset pakenivat tai karkotettiin maasta.Pinochetin kausi kesti aina vuoteen 1989, jolloin kansa vastasikin ”ei käy enää!” ja kenraalin oli suostuttava demokraattisiin vaaleihin.
Maaliskuusta 2026 Chilen presidenttinä on toiminut José Antonio Kast.
Chilen monimuotoinen luonto Tyyneltämereltä Etelämantereelle
Pitkässä maassa vastakohdat vaihtelevat vehreistä metsistä ja viinitiloilta autiomaan kuivuuteen ja etelän lumeen ja jäähän sekä maanpinnan alla kytevään tuleen, josta kertoo yli 2000 tulivuoren rypäs - näistä vain 55 aktiivista. Pituutta Chilellä on 4 300 kilometriä, mutta keskimääräinen leveys on vain alle 200 kilometriä. Chilen ja Argentiinan rajalla sijaitsee syvien vuoristojärvien alue. Täällä esimerkiksi Torres del Painen kansallispuiston turkoosit järvet ja niihin heijastuvat lumihuippuiset Andit luovat yhden näkymän Etelä-Amerikan upeimmista näkymistä. Andien rinteillä jäätikköjen sulamisvedet muodostavat jokia, jotka pitävät alueen vihreänä. Eteläisen Patagonian luontoon voi tutustua myös Tulimaan risteilyillä. Ne lähtevät lampaistaan tunnetusta Punta Arenasista Magalhãesinsalmen rannalta. Mantereen eteläkärjen jäätiköt ja koskemattomat rannat sekä legendaarinen Kap Horn tulevat tutuiksi, samoin Patagonian harvinaiset eläimet. Myös Tyynessämeressä sijaitsevat Juan Fernándezin saaret – Robinson Crusoen oletetut kotisaaret – kuuluvat Chilelle. Koska maa on pitkä ja meren sekä vuorien ympäröimä, myös säätilat vaihtelevat paikasta ja ajankohdasta riippuen.
Pääkaupunki Santiago de Chile - pääkaupunki Andien juurella
Santiago de Chile ja tärkeä satama, Pablo Nerudan tunnetuksi tekemä Valparaiso sekä Viña del Marin suosittu lomanviettopaikka sijaitsevat kaikki maan keskiosassa. Tyylikkään Santiagon taustalla häämöttävät lumihuippuiset Andit. Kaupunki tunnetaan viehättävistä kävelykaduistaan ja tasokkaista ravintoloistaan, joissa tarjotaan tietenkin oman maan viinejä. Parhaat näköalat on San Cristobal -kukkulalta.
Pääsiäissaaren kiviset miehet
Yli kolmentuhannen kilometrin päässä rannikosta sijaitsee tuliperäinen Pääsiäissaari eli Rapa Nui, josta vuonna 1888 tuli Chilen omaisuutta. Saaren rannoilla on yksi maailman suurimmista mysteereistä - Pääsiäissaaren kivimiehet. Miten ne on rakennettu ja ketkä niitä ovat rakentaneet? Osa näistä ilmeettömistä "moaista" on alle kymmenmetrisiä, mutta onpa löydetty yli 20-metrisiäkin, joiden paino lähentelee peräti 300 tonnia. Joillekin on vielä lisätty ylimääräinen kivenlohkare pään päälle. Kaikkiaan kivisiä miehiä oli 900. Rakennusmateriaali on saaren omaa laavakiveä ja on arveltu, että patsaat on pystytetty 500–1000 vuotta sitten, kenties pitkähkönkin ajanjakson kuluessa. Kolmas mysteeri Pääsiäissaarella liittyy saaren omaan kirjoitukseen, rongorongoon, jota ei vieläkään ole onnistuttu täysin tulkitsemaan.
Tutustu kaikkiin Etelä-Amerikan matkoihimme
