Yleistä tietoa Malawista
Hedelmällinen Malawijärven ympäristö houkutteli parituhatta vuotta sitten useita bantuheimoja asettumaan alueelle. Suurin heimo olivat, ja ovat edelleenkin, chewat, joiden kieli on englannin ohella maan virallinen kieli. Muita suuria ryhmiä ovat nyanjat ja tumbucat. Syntyneet pienet kuningaskunnat nahistelivat keskenään, joten portugalilaisten orjakauppiaiden ja myöhemmin brittien oli helppo saada alueella jalansijaa. Tutkimusmatkailija Livingstone tuomitsi jyrkästi juuri Malawijärvellä käydyn orjakaupan ja piti sitä lajissaan erityisen julmana.
Malawi itsenäistyi vasta 1964, Rhodesian ja Njassamaan liittovaltion ja Englannin siirtomaa-ajan päätyttyä. Vuodesta 2014 presidenttinä on toiminut Peter Mutharika, joka valittiin kolmannelle kaudelleen 2025.
Malawi on ainutlaatuinen luontokohde
Keskisen, itäisen ja eteläisen Afrikan risteyksessä sijaitseva Malawi on luonnon ystävän paratiisi. Maassa pesii yli 500 eri lintulajia. Virtahevot polskivat joessa, jonka rannalla seisoo norsulauma. Kaiken kruunaa silmiähivelevän sininen Malawijärvi (entinen Njassajärvi), jossa on yli 1000 kalalajia, enemmän kuin missään muussa maailman järvessä tai
joessa.
Itä-Afrikan hautavajoamassa sijaitseva Malawijärvi on Unescon maailmanperintökohde ja myös snorklaajien ja melojien suosiossa. Chewankielinen sana malawi tarkoittaakin leiskuvia laineita eli auringonpaistetta suuren järven aalloilla. Läntinen osa maasta on ylänköä. Malawi on maatalousmaa, joka vie vähäisessä määrin tupakkaa, teetä ja sokeria.
Uhanalaisen suippohuulisarvikuonon suojeluprojektilla on saatu palautettua Malawiin tämä lähes sukupuuttoon metsästetty upea eläin. Myös Suomen WWF on ollut toteuttamassa suojeluprojekteja Malawissa.