Rantaparatiisi-Mauritius-Olympia

Mauritiuksen matkat

- matka Intian valtameren paratiisisaarelle
Haaveilua-rannalla-Mauritius

Mauritiuksen matkat, joilla näet enemmän

Mauritiuksen matkalla voit nauttia miellyttävästä ilmastosta, kristallinkirkkaasta merestä sekä leppoisasta ilmapiiristä. Hyvätasoinen hotelli, miellyttävä palvelu ja matkaan sisältyvät retket tekevät Mauritiuksen matkasta täydellisen.

12 päivää


29.3., 18.10. ja 15.11.
alk. 4 540 €

Olympian matkoille lähdetään yhä uudelleen. Asiakasarvosteluidemme keskiarvo on viiden tähden asteikolla 4,4.

Hiekkarantoja, kirkkaita vesiä ja risteilyaluksia

Mauritius on panostanut vahvasti matkailuun ja se onkin Mauritiuksen talouden perusta. Maa on kehittynyt, ja poliittisilta oloiltaan se on rauhallinen. Palvelut ovat toimivia ja korkeatasoisia. Massaturismia ei juuri suosita, vaan jokaiselle tulijalle pyritään antamaan ainutlaatuinen ja -kertainen matkailukokemus. Puitteet ovat kohdallaan sekä lepoon että liikuntaan: saarella on miellyttävä ilmasto, kauniit rannat ja kristallinkirkkaat vedet sekä mielenkiintoinen, värikäs kulttuuri. Tämän ovat havainneet myös saarelle pysähtyvien suurten risteilyalusten matkailijat.

Olympian Mauritiuksen matkaan sisältyy retket Port Louisiin ja Pamplemousses´n puutarhaan

Mauritiuksen pääkaupunki on luoteisrannalla sijaitseva Port Louis. Sen arkkitehtuurissa näkyvät hyvin kaikkien saarelle rantautuneiden kansallisuuksien vaikutteet. Pamplemousses’n kasvitieteellinen puutarha on yksi Mauritiuksen kiinnostavimmista vierailukohteista. Täällä näet mm jättilumpeet, lootukset ja lukemattomia palmulajeja.

Pieni tuliperäinen koralliriuttojen ympäröimä Mauritius on kiireetöntä lomaa haluavan matkailijan paratiisi

Mauritius sijaitsee noin 800 kilometriä Madagaskarista itään ja kuuluu Maskareenien saariryhmään. Saari on vuoristoinen, ja vain pohjoisessa on leveitä rannikkotasankoja. Alkuperäinen puuston on hävitetty lähes kokonaan. Trooppinen ilmasto on lämmin ja kostea, ja sadekausi kestää tammikuusta toukokuuhun.

Sokerisaaren kansojen kirjo

Purjehtiessaan pitkin Afrikan rannikkoa portugalilaiset nousivat myös Mauritiuksen saarelle, mutteivät koskaan asettuneet sinne pysyvästi. Vasta Etelä-Afrikan Kapmaahan asettuneet hollantilaiset perustivat saarelle siirtokuntia ja antoivat sille nimen prinssinsä Mauricen mukaan. Hollantilaiset viihtyivät Mauritiuksella vain sata vuotta, mutta kun he 1700-luvun alussa jättivät saaren, he olivat tappaneet sukupuuttoon suuren lentokyvyttömän dodo-linnun. Saaren uusiksi isänniksi tulivat naapurisaaren Réunionin ranskalaiset. He aloittivat sokeriruo’on ja kahvin plantaasiviljelyn. Sitä varten tuotettiin orjia mantereelta. Wienin kongressi antoi saaren vuonna 1815 briteille, jotka olivat vallanneet sen Napoleonin sotien aikana. Ranskalaisuus ja omintakeinen kreolikulttuuri ja -kieli jäivät kuitenkin elämään. Orjuuden lakattua ryhdyttiin sokeriruokoviljelmille tuomaan halpaa työvoimaa Intiasta. Kun myös kiinalaisia ja arabialaisia sokerikauppiaita asettui saarelle, alkoi Mauritiuksen monirotuinen yhteiskunta olla koossa. Mauritius on nykyään Afrikan tiheimmin asuttua seutua. Intialaisten osuus on yli puolet väestöstä ja kreoleja eli valkoisten ja värillisten jälkeläisiä on heitäkin yli 40 prosenttia. Vaikka englanti on virallinen kieli, kaksi kolmasosaa asukkaista puhuu kreoliranskaa ensimmäisenä kielenään. Saarella puhutaan myös biharia ja muita intialaisperäisiä kieliä. Puolet väestöstä tunnustautuu hinduiksi.

Itsenäisyyden Mauritius sai v. 1968 muodollisena päämiehenään Ison-Britannian hallitsija. Vuonna 1992 maa muuttui tasavallaksi ja sen johtoon astui presidentti. Sokeri on edelleenkin hyvin toimeentulevan valtion tärkeä vientituote, mutta Mauritius vie paljon myös tekstiilejä sekä leikkokukkia.