Tulumin-rauniot-Meksiko

Meksikon matkat

- mayojen ja asteekkien jalanjäljissä
Vanha-basilika-Guadalupe-Meksiko-City

Meksikon matkoja, jotka sisältävät enemmän

Suurkaupunki Mexico City, Auringon ja Kuun pyramidit Teotihuacanissa ja Chichén Itzán mayakaupunki vievät sinut Meksikon historiaan jota voit sulatella Karibianmeren rannalla Play del Carmenissa. Olympian Meksikon matkoilla näet ja koet maan nähtävyydet suomalaisen matkanjohtajan opastuksella

Olympian matkoille lähdetään yhä uudelleen. Asiakasarvosteluidemme keskiarvo on viiden tähden asteikolla 4,2.

Meksiko on mielenkiintoinen sekoitus vuosisatojen takaista historiaa ja sykkivää nykyaikaa

Mexico City on lähes 20 miljoonan asukkaan metropoli, joka on ikään kuin johdanto Meksikoon. Tenochtitlán, espanjalaisten siirtomaa-aika ja nykyaika ovat kaupungissa vahvasti läsnä. Menneiden kulttuurien mahtavuus hämmästyttää Teotihuacanin pyramideilla. Siirtomaatyylistä Meridaa kutsuttiin vaurautensa vuoksi aiemmin myös Meksikon Pariisiksi. Merida on miellyttävä pysähdyspaikka, josta on lyhyt matka Jukatanin niemimaan mayakulttuurin upeisiin kohteisiin, Uxmaliin ja Chichén Itzáan.

Uxmal tunnetaan parhaiten ns. Taikurin pyramidista, jonka legendan mukaan rakensi taikuri yhden yön aikana yli-luonnollisten voimien avulla. Chichén Itzá on Jukatanin parhaiten säilynyt muinainen mayakaupunki, joka oli kaupallisen ja uskonnollisen elämän keskus aina 1200-luvulle asti. Molemmat kohteet ovat osa Unescon maailmanperintöä. Näiden uskomattomien kohteiden jälkeen on mukava rentoutua turkoosinvärisen Karibianmeren puuterinvalkoisilla hiekkarannoilla Playa del Carmenissa. Mayoja ja inkoja -kiertomatkamme jatkuu täältä vielä Peruun.

Maan värikäs kulttuuri heijastelee kahden erilaisen maailman viisisataa vuotta sitten tapahtunutta kohtaamista

Meksiko kapenee kuin suppilo Keski-Amerikan kannakseksi Amerikan pohjois- ja eteläosaa yhdistämään. Rajajoki Rio Grande virtaa kuivassa autiomaassa, mutta etelämpänä itäisen ja läntisen Sierra Madren vuoristojonon väliin jäävä Meksikon tasanko noin kahden kilometrin korkeudessa on maan vaurainta ja hedelmällisintä aluetta. Viljavat tasangot olivat jo vuosisatoja vetäneet puoleensa intiaanikansoja olmeekeista asteekkeihin. Idempänä Jukatanin niemimaalla vaikutti mayojen korkeakulttuuri. 

Kun siirtomaaisännyyttä havittelevat espanjalaiset konkistadorit tulivat viisisataa vuotta sitten kulta-aarteiden perässä Meksikoon, he löysivät ällistyksekseen korkeatasoisen kulttuurin. Asteekit asuivat miljoonakaupungissa, heillä oli kehittynyt arkkitehtuuri ja kauppalaitos sekä omat kirjoitus- ja uskontojärjestelmänsä. Atlantin rannalta Jukatanin niemimaalta tulijat löysivät toisen, aiemmin kukoistaneen intiaanikulttuurin eli mayojen rakennelmat.

Kahden erilaisen maailman kohtaamisesta syntyi uusi mestitsikulttuuri

Valloittajat alistivat pian alkuperäiset asukkaat, espanjan kieli ja katolinen uskonto levisivät ja intiaanit sekoittuivat tulijoiden kanssa – syntyi mestitsiväestö, joka on tänä päivänäkin suurin väestöryhmä kaikkialla keskisessä ja eteläisessä Amerikassa. Katolinen kirkko toi oman Jumalansa Jaguaarijumalan ja Sulkakäärmeen rinnalle ja espanjan kieli nousi nahuatlin ja mayakielten tilalle ja se on edelleen Meksikon pääkieli.

Itsenäisyyden tuulet puhalsivat lähes kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa 1820-luvulta alkaen. Väli-Amerikan maiden kohtaloksi tuli itsenäistyneinäkin olla mahtavan pohjoisen naapurin eli Yhdysvaltojen vaikutukselle alttiina. Parempaa elämää etsimään on Rio Grande -joen yli mennyt jo 20 miljoonaa meksikolaista. Toisaalta kukoistava matkailu on houkutellut amerikkalaisia viihtymään esimerkiksi Acapulcon ja Cancunin kaltaisissa lomakohteissa. Meksikon 120-miljoonainen kansa asuu kahden valtameren, Atlantin ja Tyynenmeren, välisellä ylätasangolla. Maalla on runsaasti mineraaleja, esimerkiksi hopeaa ja uraania, mutta erityisesti öljy on tuonut vaurautta. Auto- ja metalli- sekä kemianteollisuus kukoistavat. Siirtomaa-ajan peruja on maatalouden jakautuminen suurmaanomistajien jopa tuhansien hehtaarien haciendoihin ja pieniin, hädin tuskin perhettä elättäviin maatiloihin.

Tutustu meksikolaiseen keittiöön ja tequilaan

Meksikolaisesta keittiöstä on tullut hyvin suosittu myös maan rajojen ulkopuolella. Pääraaka-aineina meksikolaisessa keittiössä ovat maissi ja pavut. Tortillat, tacot ja nachot ovat levinneet myös suomalaisiin ruokapöytiin. Myös guacamole on nykyisin tuttu monelle.

Pääkaupunki – yksi maailman suurimmista – on 25-miljoonainen Mexico City. Se on syntynyt asteekkien vanhan pääkaupungin paikalle. Maaperä on soista ja monet keskustan eli Zócalon vanhat siirtomaa-aikaiset rakennukset vajoavat hitaasti. Kaupungin sydän on Chapultepecin puisto, jossa voi käydä vaikka kuuntelemassa mariachi-orkestereita. Voi myös pistäytyä Zona Rosalla maistelemassa tortilloja tai tacoja ja kyytipojaksi tequilaa. Frida Kahlon ja Diego Riveran museot ovat keskikaupungin ulkopuolella, samoin Amerikan suojeluspyhimyksen Guadalupen neitsyen katedraali ja Teotíhuacanin mahtavat Auringon ja Kuun pyramidit. Ketä teotíhuacanilaiset olivat ja mihin heidän kansansa katosi? Emme tiedä, kuten emme tiedä varmasti, mitä tapahtui Jukatanin niemimaalla ja nykyisen Guatemalan, Hondurasin ja Belizen alueella asuneille mayoille. Vain mahtavat seremonia- ja kaupunkikeskukset ovat heistä jäljellä: Uxmal, Izamal, Chitzén Itzá ja Palenque.

Matkakohteena Meksiko on todellinen runsauden sarvi. Historia ja nykypäivä, samoin kuin elämä ja kuolema, kulkevat sulassa sovussa ja käsi kädessä. Maissinjumala on huolehtinut meksikolaisista jo yli 6000 vuotta ja pitää edelleen - sateen- ja auringonjumalan avustamana - huolen kansastaan.