Maiko-geishat-Kioto-Japani

Japanin matkat

Kiehtova kulttuuri ja ikivanhat perinteet yhdistettynä huipputeknologiaan
Kiyomizu-dera-temppeli-Kioto-Japani

Japanin matkoja, jotka sisältävät enemmän

Olympialla on laaja tarjonta Japanin matkoja. Tutustut Japanin kulttuuriin, suurkaupunkeihin ja niiden lukemattomiin nähtävyyksiin ja ostosmahdollisuuksiin suomalaisen matkanjohtajan opastamana. Valitse oma matkasi ja lähde Japaniin!

15 päivää


26.3.2022, 3.4.2022 ja 1.10.2022
alk. 6 380 €
9 päivää


22.2.2022 ja 4 muuta lähtöä
alk. 2 740 €
Uutuus
11 päivää


10.4.2022 ja 19.6.2022
9 päivää


12.3.2022, 19.3.2022 ja 12.11.2022
alk. 4 190 €

Olympian matkoille lähdetään yhä uudelleen. Asiakasarvosteluidemme keskiarvo on viiden tähden asteikolla 4,2.

Matkakohteena Japani

Olympian Japanin matkat ajoittuvat keväällä ajankohtaan, jolloin ihaillaan kirsikankukkien loistoa. Syksyisin, erityisesti marraskuussa, Japanissa on upea ruska. Japaniin voi kuitenkin matkustaa melkein mihin vuodenaikaan tahansa, nähtävää ja koettavaa löytyy aina.

Olympialla on Japanin matkoja 9 päivän Japanin parhaat palat -matkasta aina yli kahden viikon mittaiseen, laajaan Japanin kiertomatkaan

Geishat, shintopyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaistemppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä, samuraiden ja shogunien linnat Himeijissä ja Nagoyassa ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus ovat asioita, joita voit Japanin matkoilla kohdata.

Myös risteilyllä pääset tutustumaan Japaniin. 14 yön Japanin risteily kiertää lähes koko Japanin, matkaan sisältyy paljon retkiä mielenkiintoisissa kohteissa.
Kaukoidän risteilymme päättyy Japaniin - pysähdymme ensin tekemään mielenkiintoiset retket Kiotossa ja Hakonessa ja viivymme Tokiossa vielä kaksi yötä risteilyn jälkeen.

Kioto ja sen naapuri, entinen pääkaupunki Nara, ovat molemmat tunnettuja erityisesti vanhoista buddhalaistemppeleistään

Japanin vanhan pääkaupungin Kioton pikkukujien puukortteleista Gionissa pujahtelee iltahämärissä kiireisiä geishoja matkalla töihin, emännöimään ystäväporukoiden ja liikekumppanusten tapaamisia. Ikivanhaan perinteen mukaiseen rituaaliin kuuluu henkevä keskustelu, saken tarjoileminen ja tanssi ja laulu samisenin säestyksellä. Kasvot on huolellisesti ehostettu valkoisella, jokainen monimutkaisen kampauksen hiussuortuva on paikoillaan ja kimonon värit vuodenaikojen mukaan valittu. Läheisen shintopyhäkön ovella joukko opiskelijoita kirjoittaa pääsykoetoiveitaan pieniin puisiin levyihin, jotka sitten ripustetaan pyhäkön puihin, jotta alueen kami eli jumaluus, henki, auttaisi tutkinnossa. Japanilaisen uskontoajattelun mukaan kami asuu kaikissa luonnonilmiöissä. Opiskelijajoukko kutsuu kamia käsiään taputtamalla.

Perinteinen Japani

Geishat, shintopyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaistemppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä Hakonessa ja Gamagorissa, samuraiden ja shogunien linnat Himeijissä ja Nagoyassa ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus, joita vanhat runoilijamestarit kuvaavat tanka- ja haikurunoissaan – kaikki tämä on perinteistään tiukasti kiinni pitävää Japania. Traditioista vanhin on tenno, keisari, Auringonjumalatar Amaterasun perillinen. Nykyinen keisari AkihitoNaruhito on krysanteemivaltaistuimen 126. hallitsija. Myös vuotuiset sadonkorjuujuhlat eli matsurit ovat ikivanha perinne. Hienoimmat niistä järjestetään Takayamassa, Japanin Alpeilla, missä kaupungin kapeilla kaduilla kuljetetaan monikerroksisia ja kauniisti koristeltuja puisia alttarivaunuja. Pikkukaupungin väkiluku kasvaa matsurin aikana puoleen miljoonaan.

Nykypäivän Japani

Perinteisiin sitoutuneen Japanin rinnalla elää toinen, modernimpi, kiihkeämpi, kaupallisempi, teknisempi, ulospäin suuntautuva. Se kiitää shinkansen-luotijunina maan päällä ja risteilee kymmeninä metrolinjoina maan alla. Junat pysähtyvät sekunnilleen oikeaan aikaan ja sentilleen oikeaan paikkaan. Liukuhihnat kuljettavat valmisteilla olevia autoja Nagoyan naapurissa Toyotan tehtailla ja sushiannoksia Osakan tai Yokohaman pikaruokapaikoissa. Pilvenpiirtäjien metsiköt ja suuret valotaulut ovat tämän päivän Japania.

Metropoleissa kaupunginosien välille syntyy työnjakoa: Tokiossa elektroniikkaa haetaan Akihabarasta, kallista muotia Ginzalta, huvituksia Roppongilta ja nuorisokulttuurin anime-hahmoja Harajukusta, kun taas museot löytää Uenosta. Automaateista voi ostaa kymmentä erilaista kuumaa tai kylmää kahvia tai matkalle mukaan bento-aterialaatikon eikä viileälle wc-pytylle tarvitse istua, koska sekin lämmitetään mukavaksi.

Japanissa perinteinen ja moderni elävät rinta rinnan ja kohtaavat kaiken aikaa.

Tokion ja Osakan pilvenpiirtäjäkolossien pihojen kätköissä kuljettaa bambuinen kouru raikasta vettä pieniin kivisiin altaisiin ja punottu olkiköyden pätkä erottaa kämmenen kokoisen sammaloituneen kadunkulman: tässä asuu kami. Ravintolatkaan eivät ole suuria valaistuja saleja vaan pieniä, hämäriä, oviverhojen eristämiä soppia, joiden keittiöissä valmistuvat perinteiset japanilaiset ruokalajit. 

Vuoristojen rikkoman ja luonnonvoimien mahdin tuntevan Japanin historiassa ovat vuoroin eristyneisyyden, vuoroin avoimuuden kaudet vaihdelleet. Mahtavat shogun-sotapäälliköt ja heidän samurai-soturinsa ovat taistelleet keskenään ja toisinaan myös ulkoista, mereltä tulevaa vihollista vastaan, jotka ovat väliin olleet mongoleiden tapaan todellisia vihollisia, väliin taas kauppamiehiä ja vieraita uskontoja tyrkyttäviä pappeja. Saaret ovat antaneet asukkailleen turvaa, mutta myös eristäneet. Japanin historiassa maan yritys kurottautua saarelta mantereelle ja vielä sitäkin kauemmas päättyi tuhoisasti elokuussa 1945 kahden äänettömän salaman leimahdukseen Hiroshimassa ja Nagasakissa. Hiroshiman Rauhan puisto ja vaikuttava museo on omistettu atomipommien uhreille. Silloin, kuten niin monta kertaa aiemminkin katastrofeissa ja luonnonmullistuksissa, japanilaisten kyky kestää yhdessä koettelemukset heijastaa tuhatvuotista kokemusta siitä, kuinka arvaamattoman luonnon ja kansaa kohdanneiden onnettomuuksien kanssa tulee osata elää.

 

Sakura vai momiji – kevään kirsikankukat vai syksyn värit? 

 

Japanin kevätaika maalis-huhtikuun taitteessa kirsikkapuiden kukkiessa, on suosituin ajankohta matkustaa Japaniin. Kirsikkarintaman etenemistä etelästä pohjoiseen seurataan ennusteissa tarkasti. Vuodet eivät ole Japanissakaan veljeksiä, joten kukintojen ajankohta vaihtelee. Paikkakuntia matkareiteillä on kuitenkin useita ja kevään matkoilla usein jossakin kohtaa vaaleanpunainen kukkapaljous odottaa ihailijoitaan ja heidän kameroitaan. Ylenpalttisen runsas mutta nopeasti kuihtuva kirsikankukkapaljous on japanilaisille ollut vuosisatoja filosofian ja runouden ehtymätön lähde. Lukuisat ovat ne tankat ja haikut, joissa kirsikankukat esiintyvät. Rouva Ise, tuhat kaksisataa vuotta sitten eläneen keisari Udan puolison hovinainen, vertaa leijailevia terälehtiä lumihiutaleisiin: ”Sataa kirsikan kukkaslunta ja lumen kirsikankukkaa…”. 

  

Matkailijoita on Japanissa syksyllä yleensä vähemmän kuin keväällä. Loka- ja marraskuussa ilmanala on kuitenkin vierailulle otollinen päivät ovat lämpimiä ja vähäsateisia. Japanissa aurinko hellii vielä joulukuussakin lämpötilan pysytellessä päivisin mm. Kiotossa yli 10 asteessa. Syksyn viilenevät yöt tuovat marraskuuhun luonnon hehkuvan värinäytelmän, momijin. Vaahterat, neidonhiuspuut (gingko) ja hevoskastanjat koristautuvat punaisen ja keltaisen eri sävyihin. Matkalainen voi nauttia syksyn kauneudesta vaikkapa puistoissa, puutarhoissa tai temppeleissä. Puiden ja pensaiden väriloistoa täydentävät syksyisten kimonokankaiden monet sävyt.