YLEISTÄ AFRIKASTA
Afrikan monta nimeä
Puhumme Afrikasta usein kokonaisuutena. Lähdemme ”lomalle Afrikkaan” tai olemme ”juuri palanneet Afrikan-safarilta”. Harvalle tulisi mieleen sanoa tekevänsä lomamatkaa Aasiaan tai Eurooppaan. Sen sijaan matkustamme kyllä Balille ja Bangkokiin tai Saksaan ja Sisiliaan. Puhumme myös ”afrikkalaisesta kulttuurista” tai ”afrikkalaisesta uskonnosta”. Maanosan historiaan perehtyessämme tajuamme, että meidän on puhuttava tuhansien erilaisten heimojen ja kuningaskuntien kulttuureista tai uskonnollisista tavoista. Afrikassa vuosia asunut puolalainen lehtimies ja kirjailija Ryszard Kapuscinski sanookin: ”Afrikan syvin olemus on sen loputon monimuotoisuus”.
Afrikasta puhuttaessa käytetään erilaisia nimityksiä sen mukaan, katsellaanko maanosaa maantieteestä vai historiasta käsin. Rajoja on syntynyt siirtomaa-ajan, lukuisien heimojen ja kielten perusteella. Afrikan kartta on pullollaan myös eurooppalaisista valtakielistä tulleita paikannimiä. Maanosa on totuttu jakamaan Saharan etelä- ja pohjoispuolisiin maihin. Puhutaan myös ”mustasta Afrikasta”. Sen sijaan ”valkoista Afrikkaa” tuskin on olemassa, valkoisten Afrikka kylläkin.
Välimereltä Hyväntoivonniemelle
Afrikka alkaa pohjoisessa Välimereltä, Euroopan eteisestä, ja ulottuu Hyväntoivonniemen myrskyisille vesille. Cape Agulhasissa yhtyvät kylmät läntisen Atlantin ja lämpimät Intian valtameren merivirrat. Välimatkaa kertyy 8000 kilometriä. Koillisessa Afrikkaa rajoittaa Punainenmeri, jonka pohjukasta Siinain niemimaalta avautuu kapea maayhteys Afrikasta Aasian mantereelle. Maanosan rantaviiva on suhteellisen ehyt. Saaria on vain itärannikolla Madagaskarin ympärillä ja länsirannikolla Guineanlahden pohjukassa sekä Saharan länsirannikolla olevat Kap Verden ja Kanarian saaret.
Afrikan kokonaispinta-ala on noin 30 miljoonaa neliökilometriä eli se on lähes kolme kertaa Euroopan kokoinen. Maapallon maa-alasta se kattaa viidenneksen. Geologinen tutkimus on osoittanut, että Afrikka ja Etelä-Amerikka olisivat joskus 200 miljoonaa vuotta sitten kuuluneet yhteen. Tätä käsitystä on perusteltu kummaltakin mantereelta löydetyillä samankaltaisilla fossiileilla. Myös mannerjalustojen rajat sopivat hyvin toisiinsa.
Päiväntasaaja jakaa Afrikan kutakuinkin keskeltä kahtia. Se kulkee Gabonin, Kongon tasavallan, Kongon demokraattisen tasavallan, Ugandan ja Kenian halki. Kravun kääntöpiiri kulkee Länsi-Saharan, Mauritanian, Malin, Algerian, Libyan ja Egyptin ja kauriin kääntöpiiri Namibian, Botswanan, Etelä-Afrikan ja Mosambikin poikki.
