"Todellinen tieto pohjautuu kokemukseen"
Matkustajamme hyötyvät pitkästä kokemuksestamme ja hyvistä suhteistamme osaaviin paikallisiin yhteistyökumppaneihimme.
Matkamme Kaukoitään ajoittuvat enimmäkseen syksyyn ja kevääseen, jotka ovat perinteisesti hyvää aikaa matkustaa alueelle. Päiväntasaajan alueella lämpötilaerot ovat vähäiset ja lyhyet sadekuurot päivisin yleisiä. Jotkut Kaukoidän-matkoistamme ajoittuvat talviaikaan, jolloin kohteessa on viilemäpää, mutta matkajärjestyjen hintataso edullisempi.
Yleistä Aasiasta
Kun puhumme Aasiasta, käytämme erilaisia nimityksiä sen mukaan, katselemmeko maanosaa maantieteestä vai historiasta käsin. Nimet muuttuvat vallanpitäjien ja aikakausien vaihtuessa. Siinä missä meille eurooppalaisille jossain Intian takana oleva seutu on saattanut näyttää ”Taka-Intialta”, on esimerkiksi Aasian suurimmalle kansalle, kiinalaisille, oma maa aina ollut ”Keskustan” valtakuntaa. Vielä tänäänkin Kiinan nimessä on keskustaa tarkoittava merkki. ”Orientti” taas synnyttää mielikuvia minareeteista, suitsukkeista ja hunnun verhoamista haaremitanssijoista ja on enemmän mielikuvituksen luoma paikka kuin maantieteellinen kokonaisuus.
Useimmissa yhteyksissä ”Orientti” kuitenkin viittaa meitä lähellä olevaan Aasiaan eli Lähi-itään. Euroopan, Aasian ja Afrikan risteyksessä sijaitsevalla alueella ovat vaikuttaneet ihmiskunnan vanhimmat kulttuurit ja siellä on syntynyt kolme suurta uskontoa, juutalaisuus, kristinusko ja islam. Arabit ovat suurin väestöryhmä. Lähi-itään kuuluvat Aasian puolelta Arabiemiirikuntien liitto, Bahrain, Irak, Iran, Israel, Jemen, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria ja Turkki. Palestiinalaisten valtiolta puuttuu yhä monien valtioiden tunnustus. Turkin Aasian puoleisesta osasta, Anatoliasta, on käytetty myös nimitystä Vähä-Aasia ja joskus harvoin Länsi-Aasia. Etu- eli Lounais-Aasiaan on puolestaan laskettu Anatolian lisäksi Välimeren itäisen rannikon (eli Levantin) maat sekä Armenia, Irak, Iran ja useimmiten myös ikuisesti kapinallinen Afganistan.
Keski-Aasian aroja ovat pitäneet hallussaan monet vallanpitäjät, myös maailman suurimman imperiumin luoneet mongolit. Tänään Keski-Aasiaan lasketaan kuuluvaksi Neuvostoliiton entiset, 1990-luvulla itsenäistyneet tasavallat Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan ja joissain lähteissä myös Afganistan.
Itä-Aasia on käsitteenä tuore. Aiemmin puhuttiin Kaukoidästä, kun tarkoitettiin Kiinan, Japanin, Mongolian, Taiwanin ja molempien Koreoiden (Korean demokraattinen tasavalta ja Korean tasavalta) muodostamaa kokonaisuutta, jonka juuret ovat kiinalaisessa kulttuurissa ja yhteisessä uskontoperinteessä.
Kaukoitään saatettiin lukea kuuluvaksi myös nykyinen Kaakkois-Aasia, joka käsitteenä on syntynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kaakkois-Aasiaan kuuluvat Brunei, Burma (Myanmar), Filippiinit, Indonesia, Itä-Timor, Kambodža, Laos, Malesia, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. Ranskalaisten hallinnoimaa osaa Kaakkois-Aasiasta eli nykyistä Vietnamia, Laosia ja Kambodžaa kutsuttiin siirtomaa-aikana Indokiinaksi.
Kaakkois-Aasian maat tunnettiin aiemmin myös Taka-Intiana erotukseksi Etu-Intiasta eli hindulaisen Aasian alueesta. Nykyisin Etelä-Aasiaan lasketaan kuuluvaksi Intian ja siitä eronneen Pakistanin lisäksi Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka ja kaksi Himalajan valtiota, Bhutan ja Nepal.
