Olympian matkalla suomalaiset ovat kokeneet Aasian kiehtovaa tunnelmaa jo seitsemän vuosikymmentä.
Yleistä Aasiasta
Kun puhumme Aasiasta, käytämme erilaisia nimityksiä sen mukaan, katselemmeko maanosaa maantieteestä vai historiasta käsin. Nimet muuttuvat vallanpitäjien ja aikakausien vaihtuessa. Siinä missä meille eurooppalaisille jossain Intian takana oleva seutu on saattanut näyttää ”Taka-Intialta”, on esimerkiksi Aasian suurimmalle kansalle, kiinalaisille, oma maa aina ollut ”Keskustan” valtakuntaa. Vielä tänäänkin Kiinan nimessä on keskustaa tarkoittava merkki.
Kaukoitä ja Kaakkois-Aasia
Itä-Aasia on käsitteenä tuore. Aiemmin puhuttiin Kaukoidästä, kun tarkoitettiin Kiinan, Japanin, Mongolian, Taiwanin ja molempien Koreoiden (Korean demokraattinen tasavalta ja Korean tasavalta) muodostamaa kokonaisuutta, jonka juuret ovat kiinalaisessa kulttuurissa ja yhteisessä uskontoperinteessä.
Kaukoitään saatettiin lukea kuuluvaksi myös nykyinen Kaakkois-Aasia, joka käsitteenä on syntynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kaakkois-Aasiaan kuuluvat Brunei, Burma (Myanmar), Filippiinit, Indonesia, Itä-Timor, Kambodža, Laos, Malesia, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. Ranskalaisten hallinnoimaa osaa Kaakkois-Aasiasta eli nykyistä Vietnamia, Laosia ja Kambodžaa kutsuttiin siirtomaa-aikana Indokiinaksi.
Kaakkois-Aasian maat tunnettiin aiemmin myös Taka-Intiana erotukseksi Etu-Intiasta eli hindulaisen Aasian alueesta. Nykyisin Etelä-Aasiaan lasketaan kuuluvaksi Intian ja siitä eronneen Pakistanin lisäksi Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka ja kaksi Himalajan valtiota, Bhutan ja Nepal.
Keski-Aasia
Keski-Aasian aroja ovat pitäneet hallussaan monet vallanpitäjät, myös maailman suurimman imperiumin luoneet mongolit. Tänään Keski-Aasiaan lasketaan kuuluvaksi Neuvostoliiton entiset, 1990-luvulla itsenäistyneet tasavallat Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan ja joissain lähteissä myös Afganistan. (Katso myös Lähi-idän matkat)
