Hyppää pääsisältöön

Laosin matkat

Laosin matkalla sen vanha pääkaupunki Luang Prabang muodostaa kultakoristeisine buddhalaistemppeleineen ja oranssikaapuisten munkkien kulkueineen idyllisen pysähdyspaikan.

Luang Prabang on Kaakkois-Aasian ehkä parhaiten säilynyt kaupunki, jossa on nähtävissä vielä häivähdys entisen kuningaskunnan loistosta. Buddhalainen luostariperinne on vielä voimissaan. Varhain aamulla voi nähdä oranssikaapuisten munkkien ja noviisien jonon etenevän ripeästi vielä muuten hiljaisilla kaduilla ja keräävän ruokansa lähialueiden asukkailta, jotka kokoontuvat kadun varten riisikulhojen ja hedelmien kera.

Yleistä Laosista

”Miljoonan norsun maassa”, pienen ja köyhän Laosin vanhassa kuninkaallisessa pääkaupungissa Luang Prapangissa hiljaisten buddhalaistemppelien, watien, hämärässä rukoilevien pyhiinvaeltajien hartaus koskettaa. Aamun koleudessa liikkuvat munkkien sahraminkeltaiset kulkueet arvokkaasti lahjoittajan luota toisen luo ja antaja kiittää, ei saaja. Mustaseinäiset kullanhohtoiset temppelikokonaisuudet heijastelevat hienostunutta harmoniaa.

Pyhiinvaeltaja voi seurata Mekongia ylävirran kyliin aina Pak Oun luolille asti, jonne on vuosisatojen ajan tuotu lahjaksi erikokoisia buddhan patsaita. Luang Prapangista pääkaupunki siirrettiin naapurimaiden hyökkäyksiä pakoon etelän Vientianeen. Köyhän sosialistisen maan kansalaisista, laoista, valtaosa saa elantonsa maataloudesta: Mekongin suisto antaa runsaan riisisadon, Thaimaan rajalla kasvatetaan oopiumunikkoa ja metsistä saadaan jalopuuta. Maa on löytänyt todellisen rahasammon Mekongjoen energiasta. Laos yksin on rakentanut sivujokiin useita patoja ja monta uutta on suunnitteilla naapurimaiden harmiksi.

Valtaosa Laosin kansalaisista saa elantonsa maataloudesta. Viljelykasveja ovat riisin ja maissin ohella tupakka, kahvi, puuvilla ja etenkin Kultaisen kolmion alueella oopiumiunikko. Parhaimmat viljasadot saadaan Mekongin laaksosta, missä sataa runsaasti. Pohjoisen ja idän vuoristojen kasvillisuus on pääasiassa trooppista monsuunimetsää, josta riittää jalopuuta vientiin. Kaivoksista saadaan tinaa ja kultaa.

Kansalaisista lähes kaikki kuuluvat laoihin. Vähemmistöt, esimerkiksi thait ja meoihin kuuluvat hmongit, asustavat pohjoisessa. Ensimmäinen varsinainen laovaltio syntyi 1300-luvulla ja sai nimen Lan Xang eli ”Miljoonan norsun maa”. Pääkaupungiksi tuli ensin Luang Prabang. Burmalaisten hyökkäiltyä sitä vastaan useita kertoja, päätettiin hovi siirtää etelään Vientianeen joka on pääkaupunki nykyäänkin.  Vientianen vanhin arkkitehtuuri hakee vaikutteensa siamilaisesta rakentamisesta. Merkittävin monumentti on vuonna 1566 pystytetty temppeli Pha That Luang, Laosin kansallinen symboli. Sodat ovat kohdelleet Vientianen rakennuksia kaltoin, ja monet temppeleistä ovat entisen pohjalta uudelleen rakennettuja, kuten Wat Mahathat ja Wat Si Muang.

KAMBODŽA, LAOS, VIETNAM JA MEKONGJOKI – INDOKIINA

Lähes 4500 kilometriä pitkä Mekong on todellinen elämän virta. Se saa alkunsa viiden kilometrin korkeudesta Tiibetin ylängöltä, virtaa kuuden maan läpi ja laskee Etelä-Kiinan mereen. Näistä maista kolme, Kambodža, Laos ja Vietnam, muodostavat yhdessä Indokiinaksi kutsutun alueen. Valtioita yhdistää Mekongin ohella Ranskan siirtomaaherruus ja Japanin vallan alle joutuminen toisessa maailmansodassa.

 

Matkakalenteri