Chiang-Kai-Shekin-muistohalli-ja-aukio-Taipei-Taiwan

Taiwanin matkat

Tarokon rotko

Taiwanin matkat, joilla näet enemmän

Taiwanin matkalla tutustut monimuotoiseen kulttuuriin ja vehreään, vuoristoiseen luontoon. Moderni pääkaupunki Taipei pilvenpiirtäjineen ja Tarokon rotko, kuumat lähteet ja maan historia tulevat kiertomatkalla tutuksi. Matkoilla aina mukana suomalainen matkanjohtaja.

Olympian matkoille lähdetään yhä uudelleen. Asiakasarvosteluidemme keskiarvo on viiden tähden asteikolla 4,5.

Matkakohteena Taiwan

Taiwan kuuluu nykyisin ns. "Aasian tiikereihin" ja on rakettimaisesti nousemassa maailman edistyneimpien talouksien ja rikkaimpien maiden joukkoon. Matkakohteena Taiwan on jäänyt ehkä hieman syrjään mutta pienellä saarivaltiolla on paljon tarjottavaa niin kulttuuri- kuin luontomatkailijallekin.

Olympian ohjelmistossa Taiwan on ollut pitkään. Taiwanin kiertomatkalla tutustumme Kaohsiungin tiikeri- ja lohikäärmepagodeihin ja vanhan pääkaupungin Tainanin viehättäviin kujiin. Saaren itärannikolla nautimme kuumista kylvyistä ja käymme Tarokon kansallispuistossa. Tarokon rotko on Taiwanin ehkä tunnetuin nähtävyys mutta monipuolinen luonto ja upeat maisemat ihastuttavat koko matkan ajan. Pääkaupunki Taipei on moderni ja vilkas aasialaiskaupunki pilvenpiirtäjineen ja neonvaloineen. Taipeissa tutustumme mm. Kansallisen palatsimuseon taideaarteisiin.

Yleistä Taiwaninsta eli Kiinan tasavallasta

Kun Manner-Kiinassa perustettiin Maon johdolla Kiinan kansantasavalta vuonna 1949, sisällissodan kommunisteille hävinnyt Tšiang Kai-šekin johtama Kuomintang pakeni Taiwanille jatkamaan Kiinan tasavallan olemassaoloa. Tšiangin mukana Taiwaniin päätyi pari miljoonaa kiinalaista, mm. sotilaita, taiteilijoita ja intellektuelleja, sekä mittavat taideaarteet ja lähes koko Kiinan valtion kultavaranto.

Kaunis saari Kravun kääntöpiirillä

Vuonna 1517 portugalilaiset löytöretkeilijät, jotka siihen aikaan ainoina eurooppalaisina tunsivat meritien Kiinaan, saapuivat parinsadan kilometrin päässä Kiinan kaakkoisrannikosta sijaitsevalle saarelle. He ihailivat maisemallisesti upean saaren vehreitä metsiä ja rosoisia vuoria ja nimesivät sen, sangen osuvasti, Ilha Formosaksi eli kauniiksi saareksi.

Yli puolet Taiwanin pinta-alasta on metsän peitossa. Etelärannikolla näkee mangrovetiheikköjä, ylempänä akasia- ja laakeripuulehtoja, jotka vähitellen väistyvät havumetsän tieltä, kunnes noin 3 000 metrin korkeudessa puuttomat alppiniityt levittäytyvät vuorenhuippujen lomassa. Pohjoisia alankoja peittää trooppinen kasvillisuus palmuineen ja bambuineen.

Taiwanissa vallitsee subtrooppinen monsuuni-ilmasto. Talvet ovat enimmäkseen leutoja ja verrattain kuivia. Kesällä kostea ilmavirtaus tuo kaakkoismonsuunin runsaine sateineen, ja heinäkuusta syyskuuhun saarella esiintyy taifuuneja, jotka aiheuttavat toisinaan suuriakin vahinkoja. Keväisin ja syksyisin säät ovat lämpimiä ja suhteellisen poutaisia.

Väestö ja vallanpitäjät

Taiwan lienee saanut ensimmäiset asukkaansa Etelä-Kiinasta sekä Australian, Uuden-Guinean ja Indonesian suunnalta jo noin 15 000–10 000 eKr. Nykyisin pienenä vähemmistönä oleva alkuperäisväestö jakautuu pariinkymmeneen etniseen ryhmään, joiden kulttuureihin voi yhä tutustua joissakin vuoristokylissä ja asialle omistetuissa teemapuistoissa.

Kun Han-dynastian loppu koitti Manner-Kiinassa vuonna 220, maa oli jakautunut kolmeen kuningaskuntaan (Wei, Shu ja Wu). Niistä Wu valloitti Taiwanin vuonna 239. Seuraavina vuosisatoina mantereelta saapui monenlaisia kansanryhmiä, muun muassa pohjoiskiinalainen hakka-kansa. Kun mongolit valloittivat Kiinan ja perustivat Yuan-dynastian (1271–1368), lisää kiinalaisia, etenkin läheisestä Fujianin maakunnasta, pakeni Taiwanille.

Eurooppalaisista saarelle ehtivät siis ensimmäisinä portugalilaiset. Heitä seurasivat hollantilaiset, jotka saivat saaren hallintaansa vuonna 1624. Se olikin Jaavan ohella heidän tärkein kauppatukikohtansa Aasiassa, kunnes mantereella valtaan noussutta Qing- eli mantšudynastiaa (1644–1911) vastaan taistellut Ming-kenraali Zheng Chenggong (Koxinga) tunkeutui saarelle ja päätti Hollannin vallan Taiwanissa vuonna 1662. Lopulta Qing valtasi Taiwanin vuonna 1683 ja liitti sen Fujianin maakuntaan.

Vuonna 1895 Kiina joutui hävityn sodan jälkeen luovuttamaan Taiwanin Japanille, joka miehitti alueen ja hallitsi sitä seuraavat 50 vuotta. Japanin hävittyä toisen maailmansodan Taiwan palautettiin Kiinalle vuonna 1945. Tšiang Kai-šekin johtama Kuomintang julisti saarelle sotatilan ja perusti sinne Kiinan tasavallan vuonna 1949. Tšiang itse toimi Taiwanin presidenttinä aina kuolemaansa 1975 asti. Sotatilalaki kumottiin vasta vuonna 1987.

Taiwanin hallinto ja poliittinen järjestelmä on hiljalleen demokratisoitunut. Ensimmäiset parlamenttivaalit järjestettiin 1992. Viime vuosina parlamentin enemmistö on ollut Demokraattisella edistyspuolueella (DPP) ja vuodesta 2016 presidenttinä on toiminut puoluetta edustava Tsai Ing-wen, ensimmäinen naispresidentti Taiwanissa.

Taiwan – eli Kiinan tasavalta – oli YK:n perustajajäsenistä ja myös yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista kunnes maailmanjärjestö otti Kiinan kansantasavallan sen tilalle vuonna 1971. Kiinan toteuttaman ”yhden Kiinan politiikan” mukaisesti vain harva valtio tunnustaa Taiwanin, jonka Kiina laskee yhdeksi maakunnistaan. Kiina on usein ilmoittanut, ettei se hyväksy Kiinan itsenäisyyttä.

Pääsaaren lisäksi Taiwaniin kuuluu joukko pienempiä saaria. Kokonaispinta-alaltaan vain noin 36 000 neliökilometrin alueella on yli 23 miljoonaa asukasta, joista noin 98 % on kiinalaisia. Virallinen kieli on mandariinikiina. Taiwan sijaitsee Tyynenmeren "tulirenkaalla", jossa mannerlaatat kohtaavat. Tämän vuoksi maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat melko yleisiä.

Poikkeuksellisen nopea talouskehitys

Taiwanin talouden kehitystä edesauttoivat japanilaismiehityksen aikana toteutettu maatalouden modernisointi sekä Kuomintangin Kiinasta paetessaan tuoma kultavaranto. Vielä 1960-luvulla Taiwan sai myös runsaasti kehitysapua, etenkin Yhdysvalloista. Maataloustuotteiden vienti veti, ja jo 1960-luvulla maan valuuttavaranto oli kasvanut niin suureksi, että sijoitettavaa riitti niin teräksentuotantoon kuin telakka- ja elektroniikkateollisuuteenkin. Niinpä jo seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta oli kuoriutunut nykyaikainen teollisuusvaltio.

Jo 1980-luvulla Taiwanissa alettiin panostaa huipputeknologiaan, ja pian yhä useammasta laadukkaasta kulutushyödykkeestä löytyi merkintä ”Made in Taiwan”. Yhdessä Hongkongin, Singaporen ja Etelä-Korean kanssa Taiwan kuuluikin ns. ”Aasian tiikereihin”, jotka rakettimaisesti nousivat maailman edistyneimpien talouksien ja rikkaimpien maiden joukkoon.

Pienellä saarella on paljon nähtävää

Taiwanissa käy vuosittain pari miljoonaa matkailijaa, joille kauniilla saarella on tarjota monta matkailuvalttia. Pääkaupunki Taipei on nykyaikainen ja kiireinen aasialaiskaupunki pilvenpiirtäjineen. Niistä korkeimmalle kurottaa – muutaman vuoden maailman korkeimman rakennuksen titteliäkin pitänyt – 509 metriä korkea Taipei 101. Merkittäviin nähtävyyksiin lukeutuu myös Tšiang Kai-šekin muistorakennus, jonka kaksikerroksisen hallin sininen katto tuo mieleen Pekingin Taivaan temppelin. Ehkä suurin ylpeilyn aihe on kuitenkin Taipein Kansallinen palatsimuseo, jonka merkittävyyttä Kiinan kulttuurille on verrattu Pariisin Louvren merkitykseen länsimaille. Monet museon mittaamattoman arvokkaista aarteista kuuluivat Kiinan keisarien kokoelmiin. Kun viimeinen keisari Pu Yi karkotettiin Pekingin Kielletystä kaupungista vuonna 1924, esineet pakattiin tuhansiin puisiin laatikoihin, joita myöhemmin kuljeteltiin halki Kiinan turvaan japanilaisilta miehitysjoukoilta. Vuonna 1949 Kuomintang toi niistä merkittävän osan mukanaan Taiwaniin.

Taiwan on hyvin vuoristoinen saari, jonka korkeimmat huiput kohoavat lähes neljän kilometrin korkeuteen. Vaihtelevat maisemat rosoisista vuoristosta hiekka- ja kalliorantoihin tarjoavat mieleenpainuvia näkymiä.

Tarokon rotko

Itärannikon vetonaula on Hualienin kaupungin tuntumassa sijaitseva huikean kaunis Tarokon kansallispuisto. Siellä sijaitsevan 20 kilometriä pitkän Tarokon rotkon jyrkät seinät ovat luonnon muovaamaa marmoria. Alueella on metsien, vuorten ja upeiden kanjonien lisäksi tunneleita, temppeleitä, jokia, vesiputouksia ja kuumia lähteitä. Taiwanissa onkin runsaasti erilaisia kuumia lähteitä, osa luonnontilaisina, osa kylpylöiden hyödyntäminä. Japanilaiset toivat Taiwaniin kylpyläkulttuurinsa jo 1800-luvun lopulla, mutta Japanin vallan jälkeen kylpyläinnostus hiljalleen hiipui. Tällä vuosituhannella se on kuitenkin taas nostettu uuteen kukoistukseen.

Eteläisen Kaohsiungin suurkaupungin liepeillä sijaitsevan Lootusjärven rantojen lukuisat paviljongit ja temppelit ovat hyvinkin vierailun arvoisia.

Saaren koillisrannikolta löytyy hienoja rantoja sekä erikoisenmuotoisia, eroosion muovaamia kalliomuodostelmia, joita näemme Hepingin saarella vieraillessamme.