Hyppää pääsisältöön

Thaimaan matkat

”Thaimaa tarjoaa paljon muutakin kuin trooppisia hiekkarantoja. Pohjoisen kauniit vuoristo- ja jokimaisemat, Siamin muinaisten kuningaskuntien loistokkuus, Kwaijoen tunnelma viidakon äänineen – asioita, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Thaimaalaisilla on hymy herkässä, olipa kyse etnisistä heimoista tai kiireisistä bangkokilaisista. Pääkaupungista löytää joka kerta uutta ja mielenkiintoista nähtävää: monien kasvojen Bangkokiin ei koskaan kyllästy!”  – Matkanjohtaja Harri Laine

Thaimaan kiertomatkalla kuljemme jylhistä vuorimaisemista muinaisen Siamin historiallisten kaupunkien kautta Kwaijoen vehreisiin tunnelmiin. Matka päättyy Bangkokiin, Enkelten kaupunkiin.

Matka alkaa Chiang Raista, Thaimaan vuoristoheimojen alueelta. Thaimaa pohjoisin provinssi ja kaksi naapurivaltiotaan, Laos ja Myanmar, muodostavat Kultaisena kolmiona tunnetun alueen. Maalauksellinen Mekongjoki muodostaa rajat valtioiden välille.  Chiang Mai on eläväinen kaupunki jonka vanhassa kaupungissa on paljon kauniita buddhalaistemppeleitä. Aluetta pidetään Thaimaan käsityökeskuksena, josta puuveistokset ja silkkikankaan jatkavat matkaansa maailmalle. Sukhothai ja Ayutthaya kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.

Yöpyminen Kwaijoen varrella on upea kokemus. Kuuluisan sillan lisäksi Kwaijoen tunnelmalliset maisemat, bambumetsikkö ja karstivuoret ovat näkemisen arvoiset. Teemme myös lyhyen junamatkan huikeissa maisemissa. Matkan lopuksi tutustumme Bangkokiin. Kaupunki tunnetaan tietysti hyvistä ostosmahdollisuuksista ja vilkkaasta yöelämästä, historiasta kiinnostuneet ihastuvat myös kultaa hohtaviin buddhalaistemppeleihin ja Kuninkaan palatsiin.

Tällä matkalla pääsemme myös herkuttelemaan erinomaisella thaimaalaisella ruualla!

Matkailijat ovat löytäneet maallisen paratiisin

Matkailijat ovat ottaneet Thaimaan omakseen. Vuosittain hohtavilla hiekkarannoilla, kultaisissa temppeleissä ja vilkkailla kauppakaduilla pyörii 10 miljoonaa turistia, joista suomalaisiakin jo yli 80 000. Farangit eli länsimaiset matkustajat viihtyvät, kun palvelut pelaavat, sää suosii, thairuoka on herkullista ja ystävällinen hymy yhdistettynä kunnioittavaan wai-tervehdykseen – kämmenet toisiaan vasten rinnan kohdalle ja kumarrus – ilahduttaa vierasta. Jos tyytyy vain rantatuoliin ja allasbaariin, jää käsitys Thaimaasta valitettavan kapeaksi. Ensivaikutelma trooppisen maan luonnosta ja ilmastosta on vehreä ja kostea, kuten Chao Phraya -joen suistossa sijaitsevassa Bangkokissa, joka kärsii kesän monsuuniaikana pahoista tulvista, mutta kun siirrytään pois Keski-Thaimaan laakeilta, kastelukanavien halkomilta riisipelloilta, maisemat ja ilmasto muuttuvat. Pohjoisessa tulee vastaan Himalajaan kuuluva vuorijono tiikki- ja kumipuumetsineen ja laaksoihin kätkeytyvine buddhalaistemppeleineen sekä Mekongjoen pahamaineinen oopiumiseutu, Kultainen kolmio, Myanmarin ja Laosin rajalla. Koillisessa maisema on kuivaa tasankoa. Vuorijono kulkee myös Myanmarin rajalla lännessä pitkin Malakan kapeaa niemimaata. Sekä läntisellä Andamaanienmeren että itäisellä Siaminlahden puolella on paljon saaria. Viimeistään tsunamikatastrofin yhteydessä nämä lomaparatiisien nimet tulivat tutuiksi: Phuket, Krabi, Khao Lak. Tuttu nimi Siaminlahden puolelta taas on Koh Samui. Bangkokin lähistöllä suomalaisten suosiossa ovat Pattaya ja Hua Hin. Paras aika matkustaa Thaimaahan lomalle on marraskuusta maaliskuuhun.

Thaimaan pääelinkeino on maanviljely. Tärkein viljelykasvi riisi on kotoisin täältä. Myös maissia, hedelmiä, sokeriruokoa, tupakkaa ja kautsua saadaan rehevästä maaperästä. Monella matkailijalla on paluumatkalla kainalossaan pakkaus cattley- tai muita viljeltyjä orkideoja. Vientiin menee riisin ohella katkarapuja, kumia, vaatteita, tinaa, sokeria ja jalokiviä.

Kuningas yhdistää ”vapaan maan”

”Thai” on maan, kielen ja kansan nimi, mutta se merkitsee myös ”vapaata”. Vapaan maan nimitys on oikeutettu, sillä Thaimaa ei ole koskaan joutunut siirtomaaksi kuten naapurinsa. Thai on myös ”tai”, sillä thait kuuluvat suurempaan Etelä-Kiinasta lähteneeseen tai-kieliä puhuvaan kansaan, jolla on kielisukulaisia Burmassa ja Vietnamissa. Naapurit kutsuivat Thaimaan alueella asuvia nimellä ”siam”. Se oli myös maan virallinen nimi vuoteen 1939. Yksitavuisella ja tonaalisella thai-kielellä on monimutkainen kirjoitusjärjestelmä: merkkejä on yli 70. Järjestelmän luoja on kuninkaallista sukua, maata 1200-luvun loppupuolella hallinnut Ramkhamhaeng.

Puolet Thaimaan väestöstä kuuluu varsinaiseen thai-kansaan. Maassa on suuri joukko kiinalaisia, joiden hallussa on kaakkoisaasialaiseen tapaan merkittävä osa liike-elämästä. Thaimaassa asuu myös ns. vuoristokansoja. Näitä ovat kristityt karenit, moniavioiset meot, Tiibetistä alun perin tulleet lahut ja lisut sekä kiinansukuiset yaot ja akhat. Pieni mutta sitäkin tunnetumpi ryhmä ovat padaung-heimon ”kirahvinaiset”. Heidän kaulansa on venynyt pitkäksi siihen pienestä pitäen pujotettavien metallirenkaiden vuoksi. Matkailijat käyvät katsomassa värikkäästi pukeutuneita ja suurista hopeakoruistaan tunnettuja vuoristolaisia, jotka kotimaassa ovat olleet kauan vieroksuttuja. Heidän kansalaisoikeuksiaan on rajoitettu ja heidät on helposti leimattu metsänpolttajiksi ja oopiuminviljelijöiksi.

Kaakkois-Aasian historia ei ole suurten yhtenäisvaltioiden vaan pienten kaupunkikuningaskuntien historiaa. Thaimaassa kuningastraditio on erityisen vahva: maailman pisimpään yhtäjaksoisesti hallinnut monarkki, vuonna 1927 syntynyt ja vuonna 1946 valtaistuimelle noussut kuningas Bhumibol Adulyadej (Rama IX) oli erityisen rakastettu ja kunnioitettu. Hän kuoli pitkään sairastettuaan vuonna 2016. Huumorintajuisten thaimaalaisten kanssa voi vitsailla melkein mistä tahansa, mutta ei koskaan kuninkaasta.

Monarkia ja munkkiyhteisö – siamilaiset kaksoset

Kuninkaan valta ja luostareissa kukoistava buddhalaisuus ovat kulkeneet Thaimaassa käsi kädessä jo yli 2000 vuotta. Alkuaikoina maata hallinneet suvut tulivat joko Intiasta tai Angkorin khmervaltiosta. Thai-kulttuurin esiinmarssi alkoi 700 vuotta sitten Sukhothaista. Aikakauden taide kuvasi useimmiten Buddhaa eri asennoissa. Raskaan khmer-voittoisen kuvanveiston jälkeen Sukhothain valtion kukoistuskausi tunnetaan sirosta ja elegantista veistotyylistä. Pohjoisessa maata hallitsi Lannan kuningaskunta, ”Miljoonan riisipellon maa”. Sen itsenäisyys – joskin vain muodollinen – säilyi vuoteen 1939 saakka. Sukhothain syrjäytti aasialaiseksi suurvallaksi kasvanut Ayutthaya, joka ulotti alueensa Laosiin ja Kambodžaan saakka ja kävi menestyksekästä kauppaa niin Kiinan ja Intian kuin eurooppalaisten tulokkaiden, portugalilaisten, hollantilaisten, ranskalaisten ja brittien kanssa. Nykyinen Chakri-hallitsijasuku on ollut vallassa vuodesta 1782. Sen yhdeksän Rama-hallitsijan vaiheisiin on liittynyt menestystä, dramaattisia käänteitä ja romantiikkaakin. Maassa on vieläkin kielletty Rama IV:n eli Mongkutin ja eurooppalaisen kotiopettajattaren ihastumisesta kertoneet elokuvat, Yul Brynnerin ja Deborah Kerrin tähdittämä musikaali ”Kuningas ja minä” (1956), sekä Jodie Fosterin ja Yun-Fat Chow’n tähdittämä ”Anna ja kuningas” (1999).

Buddhalaisuus on edelleen tärkeä osa thaimaalaisen arkipäivää, joskin animismi kukoistaa kauniisti lähes jokaisen talon edustalle pystytetyssä henkien talossa (phi). Perheiden pojat menevät lyhyehköksi aikaa luostariin ja pukeutuvat theravada-buddhalaisuuden mukaisesti keltaisiin kaapuihin. Suuri luostarilaitos pitää kuningasta tukijanaan ja henkisenä isänä. Thaimaassa on 30 000 toinen toistaan kauniimpaa luostaria (wat). Monien temppelien seiniä kiertävät Ramakien-eepoksen kuvat sankareista ja pahoista hengistä. Samoja tarinoita esittää myös paikallinen khon-teatteri. Matkailijalle on elämys päästä katsomaan taistelevia demoneja ja siroja tanssijattaria pitkine metallikynsineen.

Enkelten kaupungissa, uivilla markkinoilla ja tiikkimetsän siimeksessä

Bangkok eli Krung Theep tarkoittaa enkelten kaupunkia. Nimi tuntuu mahdollisimman epäsopivalta: tästä kuhisevasta ja kuumasta metropolista enkelit luultavasti pysyttelevät kaukana. Sen sijaan jalankulkijoita, kauppiaita, keltakaapuisia munkkeja, tuktukeja ja autoja vilisee. Chao Phraya -joella sukkuloi tungoksessa isoja ja pieniä paatteja. Kaupungin kaaoksen keskellä seisoo rauhallinen rykelmä kultakattoisia palatseja. Kuninkaallisessa korttelissa on myös Thaimaata suojelevan Smaragdibuddhan temppeli. Demonipatsaiden kannattelemasta Wat Arunin temppelistä sopii ihailla näköalaa kaupungin ylitse. Illalla suuntana on tietysti Patpongin yöelämä. Bangkok on kaivettu soiseen maastoon ja on hauska risteillä kanavilla (klong) katselemassa asukkaita arkiaskareissaan. Voi myös pistäytyä uivilla markkinoilla.

Monet matkailijat haluavat nähdä seitsemän Oscaria saaneesta elokuvasta tutun Kwaijoen sillan tai lähteä bussimatkalle katselemaan muinaisten kuningaskuntien jo ammoin raunioituneita pääkaupunkeja.

Ei todellakaan kannata pysähtyä vain Bangkokissa, jos on mahdollisuus päästä pohjoisen vilpoisiin tiikkimetsiin ja vierailla Chiang Maissa, entisessä Lannan kuningaskunnan pääkaupungissa. Sen kuuluilla yömarkkinoilla voi ostaa matkatuliaisiksi vuoristoheimojen tekstiilejä, käsintehtyjä paperisia päivänvarjoja tai ”antiikkia” ja muita halpatuotteita. Doi Suthepin temppeliltä avautuvat upeat maisemat alas laaksoon, jonka vierailukohteissa pääsee näkemään norsuja, käärmeitä, perhosia, orkideoja tai oopiumia. Eksoottiset vuoristokansojen kylät ovat myös lähellä.

Matkakalenteri