Yleistä tietoa Gambiasta
Senegambia - yhdessä ja erikseen. Senegalilla ja Gambialla on pitkä yhteinen historia. Siirtomaista kiistelevien valtioiden joukosta britit onnistuivat hankkimaan oikeudet purjehduskelpoisuutensa vuoksi tärkeään Gambiajokeen ja näin Bathurstista, nykyisestä Banjulista, tuli vuonna 1588 Ison-Britannian ensimmäinen tukikohta Afrikassa. Vuonna 1890 maa sai kruununsiirtomaastatuksen. Itsenäiseksi Gambia julistautui 1965. Vuonna 1981 naapurimaa Senegal auttoi torjumaan Gambiassa syntyneen vallankaappausyrityksen ja tapahtuma johti maiden väliseen Senegambian valtioliittoon, joka kestikin kahdeksan vuotta.
Gambiaa voi luonnehtia joenvarren valtioksi, sillä se muodostaa leveimmillään 50 km leveän ja noin 400 km pitkän kaisteleen Gambiajoen rannoilla. Senegal ympäröi maata kolmelta muulta taholta. Siirtomaatyylinen pääkaupunki Banjul sijaitsee Saint Maryn saarella, joen suulla Atlantin rannalla. Joki hallitsee maisemaa ja luontoa; trooppisella alueella voimakkaat sadekuurot nostavat alaviin laaksoihin tulvia ja pitävät joenvarret kosteina ja rämeisinä mangrovemetsikköinä. Runsas linnusto, krokotiilit ja virtahevot viihtyvät tällä alueella, antiloopit ja useat apinalajit elävät jokilaaksoa reunustavalla savannilla.
Gambian virallinen kieli on englanti mutta heimokieliä, mm. mandingoa, wolofia ja fulaa puhutaan paikoin myös. Asukkaista lähes puolet on islaminuskoisia mandingoja, muita heimoja ovat fulbet ja wolofit.