Välimeren toiseksi suurin saari Sardinia tarjoaa omintakeista kulttuuria pääasiassa italialaisittain maustettuna, vaikka katalonialaisia ja arabialaisia vivahteitakin löytyy.
Cagliarissa tutustumme värikkääseen satamakaupunkiin, joka on levittäytynyt seitsemälle kukkulalle. Algheron vanhankaupungin mukulakivikujilla tunnelma on jäänyt jonnekin vuosisatojen taakse. Varjoisilla terasseilla voikin ajatuksen antaa vaeltaa menneissä vaikka kahvikupposen ääressä. Tutustumme myös hyvin harvaan asuttuun Barbagian vuoristoseutuun, jossa lampaidenhoito on edelleen merkittävä elinkeino. Orgosolon kylässä näemme kantaaottavat muraalit, joilla yleisen mielipiteen vastaisia yhteiskunnallisia päätöksiä on saatu muutetuksi. Jo paljon ennen ajanlaskumme alkua rakennetut kiviset nuraghe-tornit muistuttavat edelleen muinaisesta sivilisaatiosta. Tutustumme niistä suurimpaan, Unescon suojelemaan Baruminin nuragheen.
Sardinialainen gastronomia tulee myös tutuksi. Bosan kylän liepeillä maistelemme malvasia-viiniä. Käsityönä puristettua oliiviöljyä leivän kera meille tarjoaa tilan ylpeä isäntä itse ja syömme myös tulella paahdettua lammasta yhdessä paimenten kanssa, pecorinon ja cannonau-viinin kera. Sardinian ylpeä oma kulttuuri on elinvoimaista ja viis veisaa nykymaailman ylikansallisista muotivirtauksista.
