Hyppää pääsisältöön

Australian & Oseanian matkat

Oseanian matkat suuntautuvat Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Papua-Uuteen-Guineaan.

Oseaniaksi kutsutaan Tyynessä valtameressä eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevia saaria. Ne ryhmitellään neljäksi alueeksi: Mikronesiaksi, Melanesiaksi ja Polynesiaksi sekä Australian ja Uuden-Seelannin muodostamaksi kokonaisuudeksi, joka eroaa muista siten, että pääosa saarten väestöstä on Euroopasta viimeisten kahdensadan vuoden aikana tulleita siirtolaisia, vaikka saarilta löytyy myös alkuperäisasutusta.

Australia & Oseania:
Vinkkejä ja suosituksia

YLEISTÄ AUSTRALIASTA JA OSEANIASTA

Australia on yhtä aikaa sekä maailman vanhin ja pienin manner että itsenäinen, maataloudesta, lampaiden kasvatuksesta, runsaista mineraalivaroista ja matkailusta elävä liittovaltio. Suurin osa Australiaa on kuivaa tai puolikuivaa Keskialankoa ja lähes kolmannes autiomaata. Idässä maailman suurimman valliriutan ja Cairnsin sekä Brisbanen alueella, pohjoisessa Darwinin ympäristössä ja myös Tasmanian saarella etelässä on trooppisen vehreää. Mantereen eristyneisyys on synnyttänyt ainutlaatuisen kotoperäisen kasvi- ja eläinmaailman. Eukalyptuspuut ovat sinnitelleet kasviperheessä vuosimiljoonien ajan ja levinneet myös muille mantereille. Australialle tunnusomaiset pussieläimet – muun muassa kengurut, koalat, vompatit ja vesinokkaeläimet – ovat sopeutuneet hyvin vaativaan elinympäristöönsä. Myös linnustossa on paljon harvinaisia lajeja, esimerkiksi emut, kasuaarit, kookaburrat, keat ja takahet. Ulurun hiekkakivimonoliitti ympäristöineen on ollut osa Australian alkuperäisasukkaiden, aboriginaalien, pyhää seutua ja heidän ”uniaikansa” eli maailmankuvansa karttaa ainakin 60 000 vuotta. Tänään vain vajaa prosentti yli 20 miljoonasta australialaisesta kuuluu aboriginaaleihin. Seuraavat saarivaltion asuttajat tulivat kaksisataa vuotta sitten Euroopasta, ensin Britanniasta karkotettuina rangaistusvankeina ja myöhemmin osana maailmanlaajuista siirtolaisuutta, joka yhä tänäkin päivänä houkuttelee muuttamaan ”aussien” vauraaseen ja toimivaan maahan ja mutkattomaan elämäntapaan.

Australian suuret metropolit pääkaupunki Canberraa lukuun ottamatta ovat rannikolla. Luonnonsataman suulle syntynyt Sydney oopperataloineen muodostaa yhden maailman kauneimmista kaupunkinäkymistä. Pilvenpiirtäjien ja leveiden bulevardien Melbournessa matkustajaa kiinnostaa monipuolinen kulttuuritarjonta, hyvät ravintolat, australialaiset viinit ja kuuluisa Great Ocean Roadin näköalareitti. Tasmanian vanhat kylät ja siirtomaavallan aikaiset pikkukaupungit, kumpuileva maaseutu kirkasvetisine järvineen ja diabaasivuorineen sekä pääkaupunki Hobartin vilkas merihenkinen elämänmeno ovat houkutelleet saarelle runsaasti matkustajia. Tasmania on myös monen Tyynenmeren risteilyjä järjestävän varustamon ohjelmassa.

Uusi-Seelanti on kuin maapallon oma geologinen museo: Cookinsalmen toisistaan erottamilta Pohjois- ja Eteläsaarilta löytyy vihreitä niittyjä, tuliperäisiä vuoria, eteläisten Alppien lumihuippuja, jäätiköitä, kuumia lähteitä, kuplivia mutakenttiä, kirkasvetisiä järviä ja syviä vuonoja.

Uuden-Seelannin alkuperäiset asukkaat, maorit, saapuivat Pohjoissaarelle kanooteillaan vajaat tuhat vuotta sitten. Tuliperäisellä maaperällä Rotoruassa maorikulttuuri elää Maui-jumalan suojeluksessa elinvoimaisena. Monet tuntevat maoreiden tavan tervehtiä toisiaan hieromalla neniä vastakkain tai hurjan haka-tanssin, missä kielen näyttäminen ja silmien pelottava pyörittely uhkaavat vastustajaa – vaikka kyseessä olisi vain rauhanomainen jalkapallo-ottelu. Elinvoimaisia ovat myös paikalliset elinkeinot, lampaankasvatus, viiniviljely ja metsäteollisuus sekä nousussa oleva matkailu. Brittien siirtomaavalta toi Uuteen-Seelantiin englannin kielen, anglikaanisen kirkon ja esimerkiksi Christchurchista löytyvän pienkaupunkiarkkitehtuurin. Tänä päivänä vihreiden niittyjen tunnetuimpia asukkaita taitavat kuitenkin olla hobitit, elokuvista tutut pienet sympaattiset sankarit.

Uuden-Seelannin pääkaupunki on Pohjoissaaren Wellington, mutta merkittävin kaupunki pohjoisen puolella on suuri Auckland. Se houkuttelee matkustajia pilvenpiirtäjillä, museoilla ja hyvillä ostosmahdollisuuksilla, eteläsaaren Queenstown taas upealla vuoristosijainnilla ja kaupunkia ympäröivillä viini- ja kultaseuduilla.  Eteläsaaren luonto on hätkähdyttävän monimuotoinen. Saarelta löytyvät lumihuippuiset Alpit ja Milford Sound sekä Doubtful Sound syvine kirkkaine vuonoineen. Te Anaun sademetsään ja Franz Josefin jäätikölle pääsee patikoimaan ja vanhojen Dunedinin kultakenttien läheisyydessä sijaitsevalle Otagon niemimaalle katselemaan lintuja, muun muassa harvinaista kuningasalbatrossia. Akaroasta löytyy ranskalaisten valaanpyytäjien kylä.

Papua-Uudessa-Guineassa – tuhannen kulttuurin maassa – puhutaan yli 700 erilaista kieltä eikä yksikään trooppisen maan maakunnista ole toisensa kaltainen. Myös maisemat vaihtelevat jylhistä vuorenhuipuista, rehevistä ja viljavista laaksoista ja sademetsistä upeisiin hiekkarantoihin ja korallisaariin. Vaikeakulkuinen maasto on eristänyt monet heimot muun maailman vaikutuksilta ja perinteiset elämäntavat ovat säilyneet satoja vuosia. Parhaiten ulkomaailmassa muistetaan värikkäistä kasvonaamioinneista ja omatekoisista peruukeista tunnetut huliheimon miehet.

Eteläisen pallonpuoliskon kesä sattuu meidän talvemme aikaan. Silloin Australian päivälämpötilat ovat 22–30 °C ja Uudessa-Seelannissa 18–23 °C.

Matkakalenteri